Turku ja Raisio ovat juuri julkistaneet viime vuoden tilinpäätöksensä. Molemmat kaupungit ovat tilanteeseen tyytyväisiä. Tulos on ennakoitua parempi ja talous jokseenkin tasapainossa.
Turun kokonaiskuva on kuitenkin kovin toinen, jos konserniluvut otetaan mukaan. Turku ilmoittaa velkamääräkseen 1866 euroa per asukas. Kun koko konsernin velkamäärä lasketaan yhteen, Turku on vastuussa jo yli 1,2 miljardin euron veloista. Se tekee yli 6200 euroa per asukas.
Viime vuoden lukuihin voidaan olla nyt tyytyväisiä, jos hyväksytään, että tulos syntyi sattumalta. Sattumalta sekä Turun että Raision keräämät yhteisöverotulot olivat 40 prosenttia suuremmat, mitä oli arvioitu.
Olipa maassa hyvät tai huonot ajat, kunnan kulut jatkavat kasvuaan. Päättäjien epäkiitolinen tehtävä on etsiä lisää rahaa - tyydyttää julkisen talouden nälkää, joka on kyltymätön.
Turun tilinpäätökseen merkityt käyttömenot kasvoivat 4,9 % ja Raision 5%. Siitä huolimatta, että talouden uhkakuvat olivat ja ovat vakavat.
Asiantuntijat ovat jo pitkään varoittaneet, että julkisen talouden menojen kasvu vie pohjan teollisuuden kehitykseltä. Se vaarantaa investoinnit, imee entistä suuremman osan tulevasta työvoimasta, leikkaa yksityistä kysyntää ja velkaannuttaa maata entisestään. Lamassa julkisen talouden pitäisi lieventää markkioiden laskua. Nyt suuri valtionvelka itse vetää markkinoita alas.
Turku-konsernin velkamäärä oli viime vuonna yli 6200 euroa per asukas. Turku on rakentanut isoja ylikunnallisia, mm. vesihuollosta, jätevedestä ja jätteistä huolehtivia yhtiöitä, joiden koko liiketoiminta ei näy enää kaupungin tilinpäätöksessä.
Se on menneinä vuosina lainannut rahaa yhtiöilleen, mikä saa kaupungin nettovelkamäärän kehityksen näyttämään myönteiseltä.
Talouden kokonaiskuva ei avaudu ulkopuolisille yksin tilinpäätöslukujen perusteella. Edes osakuusyhtiöiden taseita lukemalla ei löydy velan kokonaismäärää. Turku Energia ja satama ovat tuottavia yksiköitä eivätkä kovin velkaantunteita.
Kuntalainen, joka haluaa tietää Turun taloudellisen aseman, pitää pystyä arvioimaan myös sen yhtöitten liiketoiminnan laajuutta, riskiä ja suurten velkojen maksukykyä. Niitä tietoja ei helposti löydy.
Kuntien tilinpäätökset on laadittu saman kartan ja yhtenäisten ohjeiden mukaan, mutta pian vain he saavat ja osaavat tulkita niitä, jotka ovat itse vastuussa tuloksesta ja kunna tulevasta kehityksestä. Turussa päättäjien puheet ovat usein myyntimiesten puheita.
Miksi kuntaliitoskeskustelussa puhutaan kovin vähän rahasta? Aikana, jolloin maan velkakierrettä yritetään katkaista, säilyttää maan uskottavuus, luoda uskoa investointien kasvuun ja uusien työpaikkojen syntymiseen, suuressa kuntauudistuksessa taloudesta ei puhuta juuri mitään. Kaikkien talous tuntuu olevan yhtäkkiä kunnossa.
Turkua on pidetään naapureissa vastenmielisenä yhteistyökumppanina. Siihen Turun kannattaisi suhtautua vakavasti. Naapureilla on käsitys, että Turku ei hallitse menojen ja henkilökunnan määrän kasvua. Ei hallitsekaan, mutta se osaa selittää asioita parhain päin.
Turku asennoituu ylimielisesti naapureihin ikään kuin niiden asukkaat olisivat jotenkin vähäarvoisempia kuin turkulaiset. Puheet parasiiteista kuvaavat vain asennetta, koska todellista pohjaa syytöksille ei ole. Siitä Turku itse on pitänyt huolen. Yhteistyön ehtona on aina ollut, että naapurit maksavat osansan kaikaista kuluista korkojen kanssa.
Mutta mistä turkulaiset oikeita tietoja voisivat saada? Eivät mistään. Koko seudun etu olisi se, että perusasioista voitaisiin olla yhtä mieltä. Enkä tarkoita, että naappureitten pitäisi ratkaista kummalla puolella tuomiokirkko on Aurajokea.
Kuka tai mikä taho olisi sopiva arvioimaan Turun talouden tilaa, kestävyyttä ja kilpalukykyä? Erityisesti pitäisi verrata organisaation tehoa ja laajuutta maan muihin suuriin kaupunkeihin nähden. Pääministeri piti Turun seutua esimerkkinä, missä kuntaliitoksia pitää saada kiireesti aikaan. Mistä hän oli huolissaan? Turun suuresta velkamäärästäkö?
Myös Raision ja Naantalin talouden kestokyky pitkälla aikavälillä pitää antaa ulkopuolisten arvioitavaksi. Kuntien taloudelle pitää asettaa rajat, joita ei ylitetä eikä unohdeta.
Yrityksissäkin vaihtuvat johtajat, jos laskelmat pettävät tai menokuri ei pidä.
Turun kokonaiskuva on kuitenkin kovin toinen, jos konserniluvut otetaan mukaan. Turku ilmoittaa velkamääräkseen 1866 euroa per asukas. Kun koko konsernin velkamäärä lasketaan yhteen, Turku on vastuussa jo yli 1,2 miljardin euron veloista. Se tekee yli 6200 euroa per asukas.
Viime vuoden lukuihin voidaan olla nyt tyytyväisiä, jos hyväksytään, että tulos syntyi sattumalta. Sattumalta sekä Turun että Raision keräämät yhteisöverotulot olivat 40 prosenttia suuremmat, mitä oli arvioitu.
Olipa maassa hyvät tai huonot ajat, kunnan kulut jatkavat kasvuaan. Päättäjien epäkiitolinen tehtävä on etsiä lisää rahaa - tyydyttää julkisen talouden nälkää, joka on kyltymätön.
Turun tilinpäätökseen merkityt käyttömenot kasvoivat 4,9 % ja Raision 5%. Siitä huolimatta, että talouden uhkakuvat olivat ja ovat vakavat.
Asiantuntijat ovat jo pitkään varoittaneet, että julkisen talouden menojen kasvu vie pohjan teollisuuden kehitykseltä. Se vaarantaa investoinnit, imee entistä suuremman osan tulevasta työvoimasta, leikkaa yksityistä kysyntää ja velkaannuttaa maata entisestään. Lamassa julkisen talouden pitäisi lieventää markkioiden laskua. Nyt suuri valtionvelka itse vetää markkinoita alas.
Turku-konsernin velkamäärä oli viime vuonna yli 6200 euroa per asukas. Turku on rakentanut isoja ylikunnallisia, mm. vesihuollosta, jätevedestä ja jätteistä huolehtivia yhtiöitä, joiden koko liiketoiminta ei näy enää kaupungin tilinpäätöksessä.
Se on menneinä vuosina lainannut rahaa yhtiöilleen, mikä saa kaupungin nettovelkamäärän kehityksen näyttämään myönteiseltä.
Talouden kokonaiskuva ei avaudu ulkopuolisille yksin tilinpäätöslukujen perusteella. Edes osakuusyhtiöiden taseita lukemalla ei löydy velan kokonaismäärää. Turku Energia ja satama ovat tuottavia yksiköitä eivätkä kovin velkaantunteita.
Kuntalainen, joka haluaa tietää Turun taloudellisen aseman, pitää pystyä arvioimaan myös sen yhtöitten liiketoiminnan laajuutta, riskiä ja suurten velkojen maksukykyä. Niitä tietoja ei helposti löydy.
Kuntien tilinpäätökset on laadittu saman kartan ja yhtenäisten ohjeiden mukaan, mutta pian vain he saavat ja osaavat tulkita niitä, jotka ovat itse vastuussa tuloksesta ja kunna tulevasta kehityksestä. Turussa päättäjien puheet ovat usein myyntimiesten puheita.
Miksi kuntaliitoskeskustelussa puhutaan kovin vähän rahasta? Aikana, jolloin maan velkakierrettä yritetään katkaista, säilyttää maan uskottavuus, luoda uskoa investointien kasvuun ja uusien työpaikkojen syntymiseen, suuressa kuntauudistuksessa taloudesta ei puhuta juuri mitään. Kaikkien talous tuntuu olevan yhtäkkiä kunnossa.
Turkua on pidetään naapureissa vastenmielisenä yhteistyökumppanina. Siihen Turun kannattaisi suhtautua vakavasti. Naapureilla on käsitys, että Turku ei hallitse menojen ja henkilökunnan määrän kasvua. Ei hallitsekaan, mutta se osaa selittää asioita parhain päin.
Turku asennoituu ylimielisesti naapureihin ikään kuin niiden asukkaat olisivat jotenkin vähäarvoisempia kuin turkulaiset. Puheet parasiiteista kuvaavat vain asennetta, koska todellista pohjaa syytöksille ei ole. Siitä Turku itse on pitänyt huolen. Yhteistyön ehtona on aina ollut, että naapurit maksavat osansan kaikaista kuluista korkojen kanssa.
Mutta mistä turkulaiset oikeita tietoja voisivat saada? Eivät mistään. Koko seudun etu olisi se, että perusasioista voitaisiin olla yhtä mieltä. Enkä tarkoita, että naappureitten pitäisi ratkaista kummalla puolella tuomiokirkko on Aurajokea.
Kuka tai mikä taho olisi sopiva arvioimaan Turun talouden tilaa, kestävyyttä ja kilpalukykyä? Erityisesti pitäisi verrata organisaation tehoa ja laajuutta maan muihin suuriin kaupunkeihin nähden. Pääministeri piti Turun seutua esimerkkinä, missä kuntaliitoksia pitää saada kiireesti aikaan. Mistä hän oli huolissaan? Turun suuresta velkamäärästäkö?
Myös Raision ja Naantalin talouden kestokyky pitkälla aikavälillä pitää antaa ulkopuolisten arvioitavaksi. Kuntien taloudelle pitää asettaa rajat, joita ei ylitetä eikä unohdeta.
Yrityksissäkin vaihtuvat johtajat, jos laskelmat pettävät tai menokuri ei pidä.
 |
| Turkukonsernin velka on merkitty viimeisellä sivulla. |
 |
| Talouskehitys näyttää hyvältä, jos konsernivelkojen määrää ei lasketa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti