maanantai 15. syyskuuta 2014

Säilytetään kunnat, lakkautetaan lautakuntia

Vuosikymmenen kuntauudistus tuli ja meni. Selvitysmiesten tekemät kuntajakoehdotukset tulevat jäämään historiaan kuuluisana lausunto- ja paperimyllynä, josta syntyi vähän jauhoja. Turun seudun ehdotukset ovat sinänsä perusteltuja, mutta eivät toteudu eivätkä toimi käytännössä. Pakkopykälän poistumisen jälkeen lähti pohja koko uudistukselta.
Mutta jotain kuntarakenteissa on tehtävä. Jos rajoja ei voida muuttaa, voidaan kuntia muutta sisäisesti. Se vaatii uutta radikaalia ajattelua, asennetta ja ohjausta. Vanhaa konetta on turha korjata, jos se on ollut susi jo syntyessään. Kansalla ainakaan ei ole sitä varaa enää ylläpitää.
Julkisen talouden velka kasvaa ensi vuonna n. 120 miljardiin euroon. Siitä kuntien osuus on 20 miljardia. Velkamäärä ei kerro vain heikosta talouden tilasta vaan myös kuntien vastuuttomista päätöksistä - halki Suomen.

Sanotaan, ettei rahalla valtaa demokraattisissa päätöksissä. Ja se näkyy. Maa on taloudellisesti polvillaan.
 Suomi ei tarvitse suurempia,  vaan tehokkaampia kuntia. Nykyinen kaksipäisen päätöksentekojärjestelmä on syy ja tekosyy tehottomuuteen. Mitä virkaa on lautakunnilla, kun niillä ei ole juuri muuta asemaa kuin keskustella asioista? Vastuu seurauksista jää kuitenkin virkavastuun ja lautakunnan välimaastoon.
Miksi kunnanhallitus kokoontuu kerran viikossa? Eikö voisi isojen konsernien hallitusten tavoin kokoontua kerran kuussa.  Yhtiöissä vastuu on yksin toimivalla ammattijihtajilla. Mitä varten kuntaan on johtaja palkattu, jos toimii vain esittelijänä.

Mihin tarvitaan valtuustoa? Nykyisessä ahdingossa sen merittävin tehtävä on hyväksyä talousarvioylityksiä  ja todistaa syntyneet alijäämät. Riittäisikö kaksi kokousta vuodessa, joista toisessa hyväksyttäisiin talousarvio ja toisessa hyväksyttäisiin tilinpäätös -  irtisanottaisiin ne kunnanjohtajat ja päälliköt, jotka eivät ole pysyneet tavoitteissa. Nyt valtuusto paikkaa virheet maksattamalla ne kuntalaisilla taksojen ja verojen korotuksina. Onko se demokratian perimmäinen tarkoitus?

Kunnat eivät ole kaikki tehottomia ja elinkelvottomia, vaan lähinnä vain suuret kunnat ja kuntayhtymät sitä ovat. Se johtuu heikoista tavoitteista, löysästä tulosohjauksesta ja johtamisjärjestelmien puutteesta tai niiden heikosta sovellutuksesta. Pienet yksiköt ovat helpommin johdettavissa ja resurssit määräytyvät työmäärän mukaan.  Pienistä on otettu löysät pois.
Nykyisen kuntajakoselvittelyn jälkeen pitää unohtaa kuntien itsemääräämisoikeus ja säätää helpommin ymmärrettävät reunaehdot toiminnalle. Katto velkamäärälle, katto veroprosentille ja vesi- ja jätevesimaksuille ja kiinteistöveroille.  Rekrytointikielto kaikille muille viroille ja toimille paitsi lakisääteisille tehtäville.

Kun Suomessa kuntien tuottamien palveluiden hintahaitari on suuri, kielii se myös, että niiden tuottamistavassakin on tapoja, jotka eivät kestä lähempää tarkastelua. Siksi ei tulisi sallia palkata uutta henkilökuntaa eläköityvien tai vapautuvien virkojen tilalle, jos esimerkiksi palvelun hinta per asukas on kuntien keskiarvoa kalliimpi. Kuntien tukipalveluiden kustannukset voivat olla huikean suuret markkinahintaa verrattuna.

Kuntien työntekijöiden eläköitymisvauhti on 2-3 prosenttia vuodessa. Jos kunnalla olisi itsekuria ja palkkaisi vain joka toiseen virkaan uuden työntekijän, kunnan palkkamenot laskisivat viidessä vuodessa saman verran, mitä valtionosuusuudistus nyt ottaa. Keinoja talouden tervehdyttämiseen on, jos niitä vain halutaan käyttää. Eikä se keino  todellakaan ole jatkuva verojen korottaminen.