Turun Sanomat (18.9) ei onnistunut aivan nappiin uutisoidessaan Matti Koivurinnan säätiön kesken olevaa erityistilintarkastusta. Katseet kiinnittyivät yli 10 vuoden takaisiin asioihin, vaikka patentti- ja rekisterihallitus tutkii tuoreita asioita, lähinnä säätiössä maksettuja suuria kosultti, kokous- ja vuosipalkkioita ja tuoreita sijoituspäätöksiä.
Ne, jotka ovat lukeneet Mesenaatin, tuoreen kirjani kauppaneuvos Matti Koivurinnasta, huomasivat, että tietoja nykytaiteen ja historian museon Aboa Vetus & Ars Novan omistajasta, Matti Koivurinnan säätiöstä ja sen toiminnasta aivan viime vuosilta on sangen vähän.
Siihen oli periaatteessa kaksi syytä. Aika säätiön asiamiehen tehtävien jättämisen jälkeen ei oikein ole enää Koivurinnan elämäkertaa ja toiseksi säätiö oli varsin nihkeä antamaan tietoja toiminnastaan. Se sivu on vielä kokonaan kirjoittamatta.
Mesenaatin kirjoittamisen aikana säätiön asiamies jätti tehtävät yllättäen. Hänen lähtönsä ei liittynyt säätiön toimintaan, mutta sen jälkeen talossa on alkanut melkoinen kuhina.
Säätiöön valittu uusi asiamies tuli noin vuosi sitten Matti Koivurinnan puheille ja kertoi havainnoistaan. Säätiössä oli maksettu suuria konsulttipalkkioita yhdelle hallituksen jäsenelle sekä suuria kokous- ja vuosipalkkioita eräille hallituksen jäsenille. Talousarvio ja tilinpäätös poikkesivat suuresti toisistaan. Erimielisyys koskee noin miljoonan euroa. Säätiön viime tilinpäätös oli tappiolla.
Juha ja Matti Koivurinta esittivät hallitukselle, ettei tili- ja vastuuvapautta myönnettäisi ennen perusteellisia selvityksiä. Hallituksen enemmistö vastuuvapauden kuitenkin hyväksyi.
Sen jälkeen Koivurinnat edellyttivät erityistilintarkastuksen tekemistä, mihin hallitus suostui.
Erityistilintarkastus ei ole vielä valmis, vaikka lehti sitä jo referoi. Koivurinta on edellyttänyt, ettei tarkastajat ota vastaan pöytärkirjoja tai muita dokumentteja vastaan tarkastuksen aikana tai ainakaan jätä niistä raportoimatta.
Aamun lehdessä kerrottu huono sijoitus 2000-luvun alussa säätiön hallinnon tietämättä on toki sijoituksena totta. Se, että se olisi tehty hallinnon tietämättä on vastaveto Koivurintojen vaatimalle selvitykselle kokouspalkkioista. Koivurinta oli hankkinut säätiölle yli 50 miljoonan euron omaisuuden jättäessään asiamiehen tehtävät. 2000-luvun alun huono sijoitus on niitä harvoja, jossa hän ei ole onnistunut. Tappio ei ole 2 miljoonaa vaan 300.000 euroa. Se on vanhaa rahaa 2 miljoonaa markkaa.
Suomessa kirjanpitolain mukaan kuittien säilytysaika on viisi ja tilinpäätösten 10 vuotta.
Patentti- ja rekisterihallituksella ei ole edes teoriassa mahdollisuuksia tutkia lehdessä väitttyjä vanhoja asioita, mutta on säätiössä tuorekin iso ratkaisu, joka on aloitettu ennen säätiön hallituksen päätöstä. Hiljan valmistuneen ns. Postitalon rakentaminen Humalistonkadulle on sellainen.
Selvitettävää säätiössä toki on, mutta se koskee aikaa jälkeen Matti Koivurinnan.
Se miksi asia tuli esille juuri nyt, johtuu Yleisradiosta, joka Juha Koivurinnan aloitteesta on käynyt sekä säätiössä että patentti- ja rekisterihallituksessa haastattelemassa ja hakemassa vastauksia kysymyksiin. Jos asia on edennyt Keskusrikospoliisille patentti- ja rekisterihallituksen toimesta, niin se on siellä Koivurintojen toivomuksesta. Vain PRH pystyi viemään asian poliisin tutkittavaksi, jos säätiön hallitus ei itse sitä tee eikä tehnyt.
Päivitys 12.4.2014
TS käsitteli tänään jälleen Koivurinnan säätiön asioita. Rikospoliisi selvittää säätiön kirjanpitoa valtakunnansyyttäjän aloitteesta. Yli 10 vuoden takaiset asiat rikospoliisi on jo katsonut. Nyt siis on tuoreista asioista kysymys. En ota asiaan kantaa muutoin kuin viittaamalla lakiin, mitä sanotaan hallituksen vastuusta säätiön tileistä, mikä vastuu on tilitoimistolla ja mikä vastuu on tilintarkastajalla. Kukaan näistä ei voi sanoa, että ei tiedä kirjanpito sisältää. Eivät ainakaan kaikki yhdessä.
No, säätiö on jo jättänyt 83-vuotiaan säätiön perustajan eläkkeen maksamatta siitä hetkestä kun tämä kanteli asioista Patentti- ja rekisterihallitukselle. Samalla hän menetti näkövammansa tueksi saamansa sihteeripalvelun, joka oli enintään yksi tunti päivässä.
Toinen seikka, mitä ei ole ulos kerrottu on se, että liikevaidoltaan varsin pienen säätiön muutaman kuukauden kestänyt erityistilintarkastus olisi maksanut säätiölle jo n. 400.000 euroa.
Koivurintaahan ei sureta se, että hänen vanhoja asioita pengotaan ja julkisuus on sen mukaista, vaan se, että jos ARA toteaisi sosiaalista asuntotuotantoa hajoittavien yhtiöitten toimineen sääntöjen vastaisesti, säätiön yhtiöt voisivat menettää oikeutensa tuottaa ja ylläpitää asuntoja, jolloin myös tappiota tuottavan Aboa&Vetus-museon rahoitus ja samalla tulevaisuus olisi epävarma
Päivitys 28.4.2014 MOT-ohjelman jälkeen
Säätiön on jakautunut sisäisesti kahtia. Toiset vaatiin tuoreiden asioiden selvittämistä ja toiset vanhojen asioiden selvittämistä. Toisilla on mahdollisuus antaa jukisuuteen dokumentteja ja toisilla ei. Siksi julkisuudessa on esillä vain vanhoja asioita.
Oma käsitykseni säätiön ulkopuolisista tileistä ja varoista on toinen, mitä ohjelmassa sanottiin. Kuten ohjelmassa näyttettiin säätiön nykyinen hallituksen puheenjohtaja Sillanpää, Koivurinta ja Turva-Nastan toimitusjohtaja tekivät säätiön asiamiehen kanssa sopimuksen potkuista ilman julkisuutta vuonna 2012. Sama henkilö on toiminut Turva-Nastan taloudellisena neuvonantajana.
Säätiön ulkopuolella on ollut varoja ja liiketoimintaa, mutta ne eivät ole oleet säätiön varoja. Säätiön nimeä oli käytetty väärin eräissä yhteyksissä ja se toi entiselle asiamiehelle potkut. Väärinkäytös liittyi myös Turva-Nastaan, minkä vuoksi sekä säätiö että yritys yrittivät päästä ongelmasta eroon mahdollisimman pienin vaurioin. Säätiöllä oli maine kyseessä ja yrityksellä ulkomailta tulevat raaka-ainetoimitukset. Säätiö ei voinut esittää asiamiehelle taloudellisia vaatimuksia, kun taloudellisesta vahingosta ei ollut näyttöä. Jos ne olisivat olleet säätiön liiketoimintaa, niiden olisi pitänyt tulla esiin myös erityistilintarkastuksesta, jonka säätiön hallitus itse tilasi.
Aineistoa uutta kirjaa varteen syntyy lisää kaiken aikaa...
Ne, jotka ovat lukeneet Mesenaatin, tuoreen kirjani kauppaneuvos Matti Koivurinnasta, huomasivat, että tietoja nykytaiteen ja historian museon Aboa Vetus & Ars Novan omistajasta, Matti Koivurinnan säätiöstä ja sen toiminnasta aivan viime vuosilta on sangen vähän.
Siihen oli periaatteessa kaksi syytä. Aika säätiön asiamiehen tehtävien jättämisen jälkeen ei oikein ole enää Koivurinnan elämäkertaa ja toiseksi säätiö oli varsin nihkeä antamaan tietoja toiminnastaan. Se sivu on vielä kokonaan kirjoittamatta.
Mesenaatin kirjoittamisen aikana säätiön asiamies jätti tehtävät yllättäen. Hänen lähtönsä ei liittynyt säätiön toimintaan, mutta sen jälkeen talossa on alkanut melkoinen kuhina.
Säätiöön valittu uusi asiamies tuli noin vuosi sitten Matti Koivurinnan puheille ja kertoi havainnoistaan. Säätiössä oli maksettu suuria konsulttipalkkioita yhdelle hallituksen jäsenelle sekä suuria kokous- ja vuosipalkkioita eräille hallituksen jäsenille. Talousarvio ja tilinpäätös poikkesivat suuresti toisistaan. Erimielisyys koskee noin miljoonan euroa. Säätiön viime tilinpäätös oli tappiolla.
Juha ja Matti Koivurinta esittivät hallitukselle, ettei tili- ja vastuuvapautta myönnettäisi ennen perusteellisia selvityksiä. Hallituksen enemmistö vastuuvapauden kuitenkin hyväksyi.
Sen jälkeen Koivurinnat edellyttivät erityistilintarkastuksen tekemistä, mihin hallitus suostui.
Erityistilintarkastus ei ole vielä valmis, vaikka lehti sitä jo referoi. Koivurinta on edellyttänyt, ettei tarkastajat ota vastaan pöytärkirjoja tai muita dokumentteja vastaan tarkastuksen aikana tai ainakaan jätä niistä raportoimatta.
Aamun lehdessä kerrottu huono sijoitus 2000-luvun alussa säätiön hallinnon tietämättä on toki sijoituksena totta. Se, että se olisi tehty hallinnon tietämättä on vastaveto Koivurintojen vaatimalle selvitykselle kokouspalkkioista. Koivurinta oli hankkinut säätiölle yli 50 miljoonan euron omaisuuden jättäessään asiamiehen tehtävät. 2000-luvun alun huono sijoitus on niitä harvoja, jossa hän ei ole onnistunut. Tappio ei ole 2 miljoonaa vaan 300.000 euroa. Se on vanhaa rahaa 2 miljoonaa markkaa.
Suomessa kirjanpitolain mukaan kuittien säilytysaika on viisi ja tilinpäätösten 10 vuotta.
Patentti- ja rekisterihallituksella ei ole edes teoriassa mahdollisuuksia tutkia lehdessä väitttyjä vanhoja asioita, mutta on säätiössä tuorekin iso ratkaisu, joka on aloitettu ennen säätiön hallituksen päätöstä. Hiljan valmistuneen ns. Postitalon rakentaminen Humalistonkadulle on sellainen.
Selvitettävää säätiössä toki on, mutta se koskee aikaa jälkeen Matti Koivurinnan.
Se miksi asia tuli esille juuri nyt, johtuu Yleisradiosta, joka Juha Koivurinnan aloitteesta on käynyt sekä säätiössä että patentti- ja rekisterihallituksessa haastattelemassa ja hakemassa vastauksia kysymyksiin. Jos asia on edennyt Keskusrikospoliisille patentti- ja rekisterihallituksen toimesta, niin se on siellä Koivurintojen toivomuksesta. Vain PRH pystyi viemään asian poliisin tutkittavaksi, jos säätiön hallitus ei itse sitä tee eikä tehnyt.
Päivitys 12.4.2014
TS käsitteli tänään jälleen Koivurinnan säätiön asioita. Rikospoliisi selvittää säätiön kirjanpitoa valtakunnansyyttäjän aloitteesta. Yli 10 vuoden takaiset asiat rikospoliisi on jo katsonut. Nyt siis on tuoreista asioista kysymys. En ota asiaan kantaa muutoin kuin viittaamalla lakiin, mitä sanotaan hallituksen vastuusta säätiön tileistä, mikä vastuu on tilitoimistolla ja mikä vastuu on tilintarkastajalla. Kukaan näistä ei voi sanoa, että ei tiedä kirjanpito sisältää. Eivät ainakaan kaikki yhdessä.
No, säätiö on jo jättänyt 83-vuotiaan säätiön perustajan eläkkeen maksamatta siitä hetkestä kun tämä kanteli asioista Patentti- ja rekisterihallitukselle. Samalla hän menetti näkövammansa tueksi saamansa sihteeripalvelun, joka oli enintään yksi tunti päivässä.
Toinen seikka, mitä ei ole ulos kerrottu on se, että liikevaidoltaan varsin pienen säätiön muutaman kuukauden kestänyt erityistilintarkastus olisi maksanut säätiölle jo n. 400.000 euroa.
Koivurintaahan ei sureta se, että hänen vanhoja asioita pengotaan ja julkisuus on sen mukaista, vaan se, että jos ARA toteaisi sosiaalista asuntotuotantoa hajoittavien yhtiöitten toimineen sääntöjen vastaisesti, säätiön yhtiöt voisivat menettää oikeutensa tuottaa ja ylläpitää asuntoja, jolloin myös tappiota tuottavan Aboa&Vetus-museon rahoitus ja samalla tulevaisuus olisi epävarma
Päivitys 28.4.2014 MOT-ohjelman jälkeen
Säätiön on jakautunut sisäisesti kahtia. Toiset vaatiin tuoreiden asioiden selvittämistä ja toiset vanhojen asioiden selvittämistä. Toisilla on mahdollisuus antaa jukisuuteen dokumentteja ja toisilla ei. Siksi julkisuudessa on esillä vain vanhoja asioita.
Oma käsitykseni säätiön ulkopuolisista tileistä ja varoista on toinen, mitä ohjelmassa sanottiin. Kuten ohjelmassa näyttettiin säätiön nykyinen hallituksen puheenjohtaja Sillanpää, Koivurinta ja Turva-Nastan toimitusjohtaja tekivät säätiön asiamiehen kanssa sopimuksen potkuista ilman julkisuutta vuonna 2012. Sama henkilö on toiminut Turva-Nastan taloudellisena neuvonantajana.
Säätiön ulkopuolella on ollut varoja ja liiketoimintaa, mutta ne eivät ole oleet säätiön varoja. Säätiön nimeä oli käytetty väärin eräissä yhteyksissä ja se toi entiselle asiamiehelle potkut. Väärinkäytös liittyi myös Turva-Nastaan, minkä vuoksi sekä säätiö että yritys yrittivät päästä ongelmasta eroon mahdollisimman pienin vaurioin. Säätiöllä oli maine kyseessä ja yrityksellä ulkomailta tulevat raaka-ainetoimitukset. Säätiö ei voinut esittää asiamiehelle taloudellisia vaatimuksia, kun taloudellisesta vahingosta ei ollut näyttöä. Jos ne olisivat olleet säätiön liiketoimintaa, niiden olisi pitänyt tulla esiin myös erityistilintarkastuksesta, jonka säätiön hallitus itse tilasi.
Aineistoa uutta kirjaa varteen syntyy lisää kaiken aikaa...
