Raisio uusiksi

Raision keskustan uusi, vasta luonnosvaiheessa oleva yleiskaava on yksi merkittävimmistä muutossuunnitelmista Raision keskustassa yli 30 vuoteen. Paljon puhuttu Nesteentien alitus ei vie vain liikennettä maan alle vaan muuttaa jokaisen raisiolaisen ja ohikulkijan reittisuunnitelmia ja käsitystä koko kaupungista.
Kaavan perusajatus on pudottaa raskas liikenne kirjaston jälkeen maan alle. Tunneli nousee pintaan heti nykyisen pääristeyksen takaa.  Kuuluisa risteys ei ole uudistuksen jälkeen enää risteys, sillä siitä ei enää käännytä Myllyn eikä Naantalin suuntaan.
Nesteentie uusi liikenteellinen solmukohta tulee nykyisen ammattioppilaitoksen kohdalle. Naantalista ja Myllyn suunnasta tuleva liikenne nousee kiertoliittymästä kaupungin keskustaan ja Turun suuntaan. Liikennemäärät moninkertaistuvat kaupungintalon kohdan risteyksessä  Kirkkoväärtinkujalla ja hautaumaan risteyksissä Pappilanpolulla ja kirkkoherrankujalla. Uusi väylä sijoittuisi seurakuntatalon länsipuolelle. Erityisen suuri muutos koskee Soliniuksenkatua, josta tulee Raisiontien veroinen pääväylä Tasalaan.
Paitsi liikenteen osalta kaupungin keskusta tule kokemaan täydellisen kasvojenpesun seuraavan 20-30 vuoden aikana.
Käytännössä koko Tasalan nykyinen rakennuskanta on suunniteltu purettavaksi ja rakennettavaksi uudelleen. Muutos tulee olemaan suuri sekä liiketilojen asettelun, määrän että keskustaan kaavailtujen asuntojen määrän osalta. Suunnitelma on jatkoa uudelle torille ja sen reunoille jo nousseelle uudelle rakennuskannalle.
Liikenteeltä vapautuva Nestentie on vielä tulevan käytön osalta kysymysmerkki. Siitä voi tulla alue, joka antaa tilaa hengittää tai siitä voi tulla korkeiden kerrostalojen alue, joka kasvattaisi kaupungin asukamäärää ja tukisi palveluita Tasalan uusissa liikerakennuksissa. Ilman tuntuvaa asukas- ja asiakasmäärän kasvua uusille liikeraennuksille ei ole tekijöitä ja eikä niihin tulijoita.
Nykyinen Nesteentien Martinkadun puoleinen alue varataan katutasossa liiketiloiksi, mutta myös siellä korkeat asuintalot ovat mahdollisia.  Nykyisin kaupungissa on korkeita kerrsotaloja Rasiontien pohjoispuolella ja länsi-puolella. Tulevaisuudessa niitä on lisää myös etelässä ja idässä.
Nykyisen Nesteentien ylläpitäjä on valtio. Valtio ylläpitää pääliikenneväyliä. Raision keskustan läpi kulkevan pääväylän liikennettä hidastaa liikaa paikallisliikenne.
Lyhennetty tunneli on kustannuksiltaan edullisempi kuin Rauman valtien alittava aikaisempi suunnitelma. Lyhennetty malli ei poista ongelmaa Myllyn ja kaupungin keskustan välillä. Paikallisliikennettä ei haluttaisikaan näin lyhyelle matkalle valtatielle.
Kaupungin yleiskaavassa ratkaisua etsitään vaihtoehtoisista linjoista Myllystä  Haaviston maitten läpi Palovuoren kautta Rauman tien yli Kerttulantielle ja Raisionkaarelle.
Kaupunki järjesti keskustan yleiskaavasta suunnittelukilpailun, jonka voittajatyön pohjalta on käynnistetty itse kaavan laatiminen. Kilpailun ideoita on hyödynnetty laajasti, mutta itse kaava ei ole lähellekään voittajatyön kaltainen.
Siksi kesällä tai alkusyksystä nähtäville tulevasta kaavaluonnoksesta on syytä jokaisen olla kiinnostunut ja miettiä, miten kaava totetuessaan muuttaisi omaa elinympäristöä, liikennettä ja toimintaolosuhteita. Raision uusi keskustan yleiskaava ei ole mikä kaava tahansa, sillä niin paljon ja niin monia asia siinä on mietitty kokoaan uusiksi.
Kaavoitustilanteesta voi lukea lisää Raision verkkosivuilta http://www.raisio.fi/palvelut-a-o/kaavoitus-ja-maankaytto/osayleiskaava/valmist-oleva-oyk/fi_FI/valmist-oleva-oyk/

Turhia hommia

Euroopan valtioiden velkaongelma on otettava vakavasti myös Suomessa joka kunnassa ja kaupungissa. Jopa jokaisen kotitalouden on syytä katsoa peiliin  ja velkasaldoon. Onko oma talous lähellekään tasapainossa.
Kunnissa velkatilanne luulisi huolestuttavan, sillä vaikka korkomenot ovat alhaalla nykyinen velkamäärä estää uuden rakentamisen lainarahan turvin. Hyvä, että vuosikate riittää nykyisten velkojen hoitamiseen etenkin, jos tiukempia vuosia on enemmän edessä kuin takana.
Keskustelussa julkisen talouden menoleikkaukista minua huolestuttaa se, että ikään kuin kunnissa ei olisi enää varaa mistä säästää.  Jokainen kotitaloutta hoitava ymmärtää, että jo kysymyksen asettelu on absurdi - huvittava. Jos rahaa ei ole, niin sitä ei myöskään ole mistä käyttää. Kunnissa ei ole koskaan vielä jouduttu laittamaan solmua letkun nokkaan, josta raha virtaa. Putki veronmaksajan taskuun tai pankin lainaholviin on aina raollaan, täytyy vain valita kumpaa putkea kuinka vuolaasti kulloinkin käyttää.
Minussa kunnissa pitäisi oikeasti laittaa voimaan sääntö, joka johtaa rahan kulutuksen vähenemiseen. Esimerkiksi periaatepäätös, että joka hallintokunta, joka esittää yhden euron lisäystä jollekin menokohdalle esittää samalla kahden euron vähennystä muille menokohdille. Yhtä veroeuron lisäystä vastaan kunnasta on löydyttävä kahden euron menosäästöt. Tämä johtaa siihen, ettei menoesityksiä tule.
Tiedän, että tämä esimerkki toimii paremmin teoriassa kuin käytännössä. Mutta tosi asia on sekin, että yksikään lautakunta ei pysty menoleikkauksia kohdentamaan oikein, ellei hallintokunnan virkamiehistä, joku sellaisata esitä. Tässä mallissa joka hallintokunnan olisi pakko niin tehdä.
Löytyykö kunnissa sitten leikattavaa. Itse en käyttäisi laihdutuskuurista leikkausnimitystä lainkaan, vaan puhuisin tehtävien ja toimenkuvien kirkastamisesta. Kuinka paljon kunnissa tehdään töitä, joille ei ole hintaa lainkaan. Virkamiehet ovat kuukausipalkkalaisia. Palkka maksetaan ammattitaidosta, vastuun kantamisesta ja jakamisesta.  Siten ei tarvitse laskea esimerkiksi, paljonko maksaa yhden sähköpostin lähettäminen tai siihen vastaaminen. Tai lautakunnan esityslistan kirjoittaminen saati, että laskettaisiin paljonko yhden katusuunnitelman tekeminen maksoi ensi ajatuksesta asfaltin jäähtymiseen asti.
Kustannuslaskentaa pitäisi käyttää joka paikassa, jotta jokainen näkisi onko tässä mitään järkeä.
Pitkän toimittajauran aikana olen lukenut eräänkin esityslistan. Naantali ei ole tässä mikään huono esimerkki, mutta esimerkki kuitenkin.
Olen aina ihmetellyt miten meillä voi olla yhteiskunnassa varaa vatvoa mitätöntä asiaa valtavassa organisaatiossa ilman, että sen kustannukset alkavat tuntua jossakin. Jos jokin asia on lähes joka hallituksen kokouksen listalla puolen vuoden ajan aina täydennettynä jonkin hallintokunnan lausunnolla, joka saatetaan lähettää vielä uudelleen toiselle hallintokunnalle lausuttavaksi, se täytyy johtua vain siitä, että lausunnon mukana ei ole hintalappua paljonko se maksoi.
Opettajat, lääkärit, terveydenhoitajat ja lähes kaikki kunnan palveluksessa olevat vastaavat työnsä ohella aina johonkin kyselyyn, osallistuvat johonkin tutkimukseen tai ainakin lukevat jonkin projektin väliaikatulokset, johon toivotaan vielä täydentäviä ideoita ja ajatuksia.
Onko kukaan miettinyt kuka niitä vastauksia ja tuloksia tarvitsee ja paljonko vastausten käsittelyyn ja analysointiin pitää olla väkeä palkattuna, jotta edes kaikki tulee kerran läpi luetuksi. Jos rehtorille annettaisiin lista siitä, että opettajahuoneellisen käyttämää viikkotyöaikaa kuluu vartti päivässä eli 20 opettajan työhuoneessa yhden opettajan työpanos viikossa, joka maksaa yhden viran palkan kuukaudessa ja 37.000 euroa vuodessa. Kuinka moneen kyselyyn sen jälkeen aikaa riittäisi.
No, kaikki ovat kuulleet lääkäreiden ja hammalääkäreiden pakollisista toimistoajoista, jolloin paperitöitä on tehtävä oli niitä tai ei. Jono oven takana kasvaa, mutta minkäs teet kun et saa ottaa vastaan niin et saa.
Sille nyt ei tietysti mahda mitään, että jos kaikki opettajat ryhtyisivät vain opettamaan, lääkärit tutkimaan ja hoitajat hoitamaan, joku osa  julkisen vallan palveluksessa huomaisi pian olevan vailla tekemistä - etenkin vailla järkevää tekemistä. Mutta ne virat löytyvät kyllä jostain muualta kuin suorittavasta portaasta, joka jo nyt tekee töitä ja osin turhaa työtä näännyksiin asti.  Turha tekeminen on saatava pois virastoista olipa se kuinka vähäistä tahansa.