Raisiolaisista neljä viidestä vastustaa nykyisten kuntarajojen muuttamista. Vastaus ei liene yllätys.
Kuntaliitoksiin on helppo vasta tunnepohjalta. Kukaan ei halua horjuttaa nykyistä mukavuusaluetta. Nykyisillä tunteilla ja tuoksuilla halutaan jatkaa.
Mutta eikö ensin pitäisi näyttää, mitä kuntalaisilta vaaditaan, jos jatketaan itsenäisenä. Sitten luvun viereen, miten menisi yhdessä muiden kanssa. Talousluvuthan eivät synny kunnanhallituksessa enemmistöpäätöksellä. Eurot ovat voimasuhteista riippumattomia.
Kuntauudistuksen pohjatietoja jakavan valtiovarainministeriön sivulla on talulukko ja jonkinlainen ennuste Raision talouden tilasta vuonna 2020 (Liite). Sen mukaan Raision verotulot kasvavat nykyisestä 100 miljoonasta eurosta ja 140 miljoonaan euroon 8 vuodessa . Siinä on utopistinen 40 prosentin kasvu.
Talous ei pysy silläkään tasapainossa. Taksoja on nostettava vielä enemmän. Miten paljon? Voisiko kamreeri vastata lehtien palstoilla?
Vaikka verotuloennuste olisi pielessä, nykyinen menojen kasvuvauhti 4 prosenttia vuodessa nostaa menoja yli 25 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.
Kuntakyselyyn ehdoksi pitää laittaa, että kiinteistöveroa, vesi- ja jätevesitaksoja sekä kiinteistöveroa nostetaan 40 prosenttia kun jatketaan itsenäisenä? Veroprosentti olisi silloin 24,5. Miten jatketaan?
Onko muita laskelmia olemassa? Miksi niistä ei keskustella? Tässä uudistuksessa ei varmasti riitä pelkkä tyytyväisyys yksimielisyydestä, että ei liitytä.
Turku ei ole eritellyt asioitaan yhtään paremmin. Tavanomaiset viisivuotisennusteet on syytä hylätä kun yhden vuoden talousarviokaan ei osu kohdilleen. Sen se budjetti kuitenkin todistaa, että päättäjät eivät hallitse menoja. Niiden kasvuun vain yritetään sopeutua taksoja ja veroja korottmalla. Niinkään ei voi jatkua loputtomiin.
Kuntaliitos ei ole vain tunne- tai makukysymys, se on lähinnä taloudellinen ratkaisu. Kunta, joka ei pysty osoittamaan selviytyvänsä taloudellisesti, menettää itenäisyytensä. Yrityselämässäkin sellainen hoidetaan konkurssin kautta.
Turun suurkunnan perustamista voidaan tukea tai vastustaa vain taloudellisin perustein. Naapureiden on osoitettava Turun talouden heikkoudet ja näytettävä oman kunnan selviytymismahdollisuudet kaikissa suhdanteissa. Jos taloudellisia argumetteja vastustaa ei ole, on johtopäätös, että liitokset ovat järkeviä. Ja talouden kannalta järkeviä päätöksiä nyt tehdään vaikka väkisin.
Raisiossa ja Naantalissa päitäisi ymmärtää, että meneillään valtava asennemuutoskampanja suurten kuntien puolesta. Valta osa väestöstä jo asuu suurkunnissa. Vastustajat ovat jo vähemmistössä. Hymistely omissa porukoissa ei enää riitä.
Raision pitää siis laittaa omat luvut ja käsitykset Turun luvuista näkyviin. Itse epäilen, että haasteet ovat liian kovat Raisiossa ja kunnissa yleensä. Kunnat ovat lakiensa, sääntöjensä ja tapojensa vanki.
Katso myös näitä linkkejä:
http://www.vm.fi/vm/fi/15_kunta_asiat/01_kuntatalous/02_kehitysarviot/index.jsp
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/03_kunnat/20120206Elinvo/name.jsp
Kuntaliitoksiin on helppo vasta tunnepohjalta. Kukaan ei halua horjuttaa nykyistä mukavuusaluetta. Nykyisillä tunteilla ja tuoksuilla halutaan jatkaa.
Mutta eikö ensin pitäisi näyttää, mitä kuntalaisilta vaaditaan, jos jatketaan itsenäisenä. Sitten luvun viereen, miten menisi yhdessä muiden kanssa. Talousluvuthan eivät synny kunnanhallituksessa enemmistöpäätöksellä. Eurot ovat voimasuhteista riippumattomia.
Kuntauudistuksen pohjatietoja jakavan valtiovarainministeriön sivulla on talulukko ja jonkinlainen ennuste Raision talouden tilasta vuonna 2020 (Liite). Sen mukaan Raision verotulot kasvavat nykyisestä 100 miljoonasta eurosta ja 140 miljoonaan euroon 8 vuodessa . Siinä on utopistinen 40 prosentin kasvu.
Talous ei pysy silläkään tasapainossa. Taksoja on nostettava vielä enemmän. Miten paljon? Voisiko kamreeri vastata lehtien palstoilla?
Vaikka verotuloennuste olisi pielessä, nykyinen menojen kasvuvauhti 4 prosenttia vuodessa nostaa menoja yli 25 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.
Kuntakyselyyn ehdoksi pitää laittaa, että kiinteistöveroa, vesi- ja jätevesitaksoja sekä kiinteistöveroa nostetaan 40 prosenttia kun jatketaan itsenäisenä? Veroprosentti olisi silloin 24,5. Miten jatketaan?
Onko muita laskelmia olemassa? Miksi niistä ei keskustella? Tässä uudistuksessa ei varmasti riitä pelkkä tyytyväisyys yksimielisyydestä, että ei liitytä.
Turku ei ole eritellyt asioitaan yhtään paremmin. Tavanomaiset viisivuotisennusteet on syytä hylätä kun yhden vuoden talousarviokaan ei osu kohdilleen. Sen se budjetti kuitenkin todistaa, että päättäjät eivät hallitse menoja. Niiden kasvuun vain yritetään sopeutua taksoja ja veroja korottmalla. Niinkään ei voi jatkua loputtomiin.
Kuntaliitos ei ole vain tunne- tai makukysymys, se on lähinnä taloudellinen ratkaisu. Kunta, joka ei pysty osoittamaan selviytyvänsä taloudellisesti, menettää itenäisyytensä. Yrityselämässäkin sellainen hoidetaan konkurssin kautta.
Turun suurkunnan perustamista voidaan tukea tai vastustaa vain taloudellisin perustein. Naapureiden on osoitettava Turun talouden heikkoudet ja näytettävä oman kunnan selviytymismahdollisuudet kaikissa suhdanteissa. Jos taloudellisia argumetteja vastustaa ei ole, on johtopäätös, että liitokset ovat järkeviä. Ja talouden kannalta järkeviä päätöksiä nyt tehdään vaikka väkisin.
Raisiossa ja Naantalissa päitäisi ymmärtää, että meneillään valtava asennemuutoskampanja suurten kuntien puolesta. Valta osa väestöstä jo asuu suurkunnissa. Vastustajat ovat jo vähemmistössä. Hymistely omissa porukoissa ei enää riitä.
Raision pitää siis laittaa omat luvut ja käsitykset Turun luvuista näkyviin. Itse epäilen, että haasteet ovat liian kovat Raisiossa ja kunnissa yleensä. Kunnat ovat lakiensa, sääntöjensä ja tapojensa vanki.
 | |
| Lasten ja lastenlasten tulevaisuudesta tässä vain on kysymys. |
 |
| Tämän taulukko ei todista, että Raisio voisi jatkaa itsenäisenä. Päättäjien on se tehtävä. |
Katso myös näitä linkkejä:
http://www.vm.fi/vm/fi/15_kunta_asiat/01_kuntatalous/02_kehitysarviot/index.jsp
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/03_kunnat/20120206Elinvo/name.jsp
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti