Korkeakouluopiskelijoiden asema parani

 Akateeminen työttömyys on Suomessa lisääntynyt voimakkaasti. Vastavalmistuneille tuore Akavan tilasto sen sijaan on hieman lohdullisempi. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille  ja tutkijakoulutuksesta valmistuneille avautui työpaikka useamalle, mitä vielä vuosi sitten. Sen sijaan alemman korkeakouluasteen opiskelijoita oli työttömänä valmistumisen jälkeen 7,5 prosenttia enemmän kuin aiemmin.
 Opiskelijoilla on huoli paitsi tulevasta työpaikasta, myös opiskeluaikaisesta toimeentulosta. Moni joutuu tekemään työtä opiskelunsa ohessa rahoittaakseen opintonsa. Toimeentulotuen ja opintotuen ehdot ovat kuitenkin tiukat. Jos ylität esimerkiksi kesätyössä tulorajat, maksat tukea takaisin silloin kun muutenkin rahat ovat tiukalla.
Yhteiskunnan tuki on toki tarkoitettu sitä eniten tarvitseville. Opiskelun aikainen työkokemus ei kuitenkaan ole pelkästään tulonhankintaa, vaan myös opiskeluun verrattavaa perehtymistä työelämään. Jokainen työtodistus on arvokas lisä.
Opintotukijärjestelmää pitäisikin kehittää niin, että opiskelun aikaiset tulot luettaisiin osin eduksi eikä esteeksi opiskeluaikaiselle tuelle. Henkilö, joka pytyy sekä edistymään opinnoissaan keskimääräistä nopeammin että ansaitsemaan sivutuloja samanaikaisesti, on palkitsemisen arvoinen. Sellainen on sitä yrittäjyyttä.  Sitä nykyinen tukijärjestelmä ei tunnista eikä arvosta.
Valtio maksaa opintolainasta kolmanneksen takaisin, jos opiskelija valmistuu korkeakoulusta säädetyssä ajassa. Palautus tulee eräänlaisena veronpalautuksena kun valmistunut on maksanut lyhennystä lainastaan.
Lainan palautukseen sisältyy kuitenkin porsaanreikä, jotka opiskelijat jossain määrin hyödyntävät. Jos opiskelu on sujunut rivakasti, voi valmistumista itse pitkittää sen verran, että saa nostetuksi yhden lukukauden erän opintolainasta, vaikka itse opiskelu on jo päättynyt.
Itse järjestelmä kannattaa säilyttää, mutta viimeisen opiskeluvuoden opintolainan hyvitys on hyvä sitoa todelliseen eikä nimelliseen opiskeluun.