Suomen Kuntaliiton arvion mukaan kuntien ja kuntayhtymien viime vuoden tilinpäätökseen sisältyy yhtiöittämisestä syntyneitä, tulosta parantavia kertaluonteisia tuottoja miljardin euron edestä. Moni kunta pystyy sen vuoksi kirjaamaan positiivisen tuloksen ja kattamaan aikaisempia alijäämiä.
Kunnan omaisuuden yhtiöittämisessä ei kuitenkaan ole tapahtunut todellista arvon kehitystä. Yhtiölle siirtynyt omaisuus on joko kirjattu kirjanpitoarvosta tai päivän arvosta. Omaisuus on maksettu kunnalle velkarhalla tai kauppahinta on jäänyt korolliseksi velaksi yhtiölle.
Kunnan tilinpäätös antaa siten kirjanpitolain hengen vastaisesti todellisuutta paremman kuvan kunnan taloudellisesta asemasta.
Kuntaliitto arvioi myös kuntien ja kuntayhtymien velkaantumisen jatkuvan tulevina vuosina kiivaana. Vuonna 2008 kuntien yhteenlaskettu velka oli n. 10 miljardia euroa. Viime vuonna se oli n. 17 miljardia ja vuonna 2018 sen lasketaan olevan 26 miljardia euroa.
Kuntatalous on ajautumassa kestämättömälle tielle. Valtio ja kunnat ovat samassa veneessä. Valtion menokehitykselle ja velkaantumiselle pitää asettaa lakiin perustuvat rajat. Myös kuntien veroprosentin kasvulle ja velkamäärälle pitää asettaa katto. Menot ovat kunnan itsensä päätettävissä. Toiset hoitavat pavelut edullisemmin kuin toiset. Tehokkuudessa on suuria eroja.
Julkisen talouden palkkoja siis maksetaan velkarahalla, vaikka lain perusteella sellainen ei pitäisi olla mahdollista.
Juha Haapakoski
Naantalin tarkastuslautakunnan pj
Kansanedustajaehdokas Kokoomus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti