Ajan velkakattoa kunnille, kuntayhtymille ja valtion velalle.
Vero- ja taksa- ja yksikkökustannuskattoa palveluille.
Haluan ottaa mittaa kuntien johtamistavoista ja järjestelmistä. Päälliköt on laitettava töihin.
Silloin asiakkaat ja henkilökunta voivat paremmin ja palvelut pelastuvat.
Jos kiinnostuit, jatka lukemista.
Valtion menot ovat n. 50 miljardia euroa. Tiesitkö, että kuntien ja kuntayhtymien rahapussi on lähes yhtä suuri? Yhteensä se on liki 40 miljardia euroa.
Valtion velka ylittää tänä vuonna 100 miljardia. Kuntien ja kuntayhtymien velkamäärä oli vuonna 2013 15,5 miljardia. Vuonna 2018 sen lasketaan olevan 26 miljardia euroa.
Valtio hyötyy arvonlisäverosta
Verotus on iso ja tärkeä juttu: Valtion verotuloista suurin ei ole ansiotulovero vaan se on kaupan kassalla maksamamme arvonlisävero. Arvonlisävero on liki kaksi kertaa suurempi (17,8 Mrd), mitä palkoista, eläkkeistä ja pääomatuloista kertyvä vero (8,8Mrd) yhteensä.
Kuntien ja kuntayhtymien menoista (39mrd) vain noin puolet (21,5 mrd) katetaan kunnallisverolla.
Erilaisina taksoina kerätään toinen puoli. Valtionosuuksilla (8mrd) kunnat kattavat vain n. 20 prosenttia menoistaan.
Viime vuonna tulokseen kirjattiin n. 1 mrd:n suuruinen kertatulo liiketoimintojen yhtiöittämisestä. Sen piti olla vain kirjanpidollinen toimenpide, mutta kyllä kaikki tunnusluvut vain kummasti kohenivat. Käytännössä lämpö, vesi- tai satamayhtiöt vain saivat lisää velkaa. Sen hoitokustannukset peritään sinunkin kukkarosta, jos satut olemaan palveluiden piirissä.
Yhtiöittäminen toi vain lisää velkaa
Vuoden 2015 aikana kuntien toimintamenojen (vain) kasvu vielä edelleen hidastuu sen vuoksi, että liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen opettajia on siirtynyt uusien yhtiöitten palvelukseen.
Jos mietitään, mitkä seikat ovat vaikuttaneet eniten lapsiperheiden tai eläkeläisten ostovoiman heikentymiseen, niin ne eivät johdu valtiosta vaan kuntien harjoittamasta talouspolitiikasta.
Veden- ja jäteveden, kaukolämmön hintaa on nostettu reilusti. Veroprosenttia on korotettu kahteen kolmeen kertaan enemmän kuin prosenttiyksiköllä kiinteistöverosta ja muista palvelumaksuista puhumattakaan.
Nokia on kuollut mutta kuntien menot jatkaa kasvuaan
Kuntien menot eivät ole kertaakaan vielä vähentyneet vuoden 1994 jälkeen. Vuonna 2013 menot kasvoivat 2,5 prosenttia. Viime vuoden arvioitu prosentin kasvu ei ole enää vertailukelpoinen edelliseen vuoteen kun menoja siirtyi tytäryhtiöille.
Eläköityvien tilalle määräaikaisia
Kunnat eivät pysty sopeuttamaan toimiaan niin paljon kuin pitäisi. Kuntien työntekijöistä eläköityy kolme prosenttia joka vuosi. Kuusi vuotta finansskiriisin jälkeen kunnissa ei sitä ole opittu käyttämään hyväksi.
Virkoja tosin on jätetty täyttämättä, mutta tilalle on palkattu määräaikaisia työntekijöitä. Jos johtamisjärjestelmä olisi tehokas, kunnissa toimittaisiin toisin.
Alle kouluikäisten määrä on kuitenkin pienentynyt, rakentaminen vähentynyt, asuntoalueiden kasvu on pysähtynyt ja väki on terveempää Varsinais-Suomessa kuin muualla. Työmäärä ja asiakkaiden määrä on vähentynyt, mutta kustannuksest jatkavat kasvamistaan. Ei hyvältä näytä.
Kädet nostettu jo pystyyn
Suuret kunnat ovat jo lakanneet murhetimasta. Pisararadan ja raitiotiehankkeen kannatus kielii rintamakarkuruudesta. Eikö enää halutakaan pitää huolta julkisen talouden velkaantumisen pysäyttämisestä?
Miksi Varsinais-Suomessa pitäisi käyttää koulutukseen, terveydenhuoltoon tai kiinteistöjen ylläpitämiseen selvästi enemmän rahaa kuin maassa keskimäärin? Minusta Varsinais-Suomi pystyy parempaan. Täällä on osaavat, terveet ja innostuneet ihmiset, suotuisat olot ja kehittyneet työvälineet. Hyvä organisaatio on sellainen, että osaavat ihmiset saavat muita enemmän aikaan muita pienemmillä kustannuksilla. Sellaista jälkeä kutsutaan myös menestykseksi.
Kustannusten keskiarvokin tuottaisi tai säästäisi jo satoja miljoonia euroja joka vuosi.
Eikö kannattaisi edes yrittää?
Vero- ja taksa- ja yksikkökustannuskattoa palveluille.
Haluan ottaa mittaa kuntien johtamistavoista ja järjestelmistä. Päälliköt on laitettava töihin.
Silloin asiakkaat ja henkilökunta voivat paremmin ja palvelut pelastuvat.
Jos kiinnostuit, jatka lukemista.
Valtion menot ovat n. 50 miljardia euroa. Tiesitkö, että kuntien ja kuntayhtymien rahapussi on lähes yhtä suuri? Yhteensä se on liki 40 miljardia euroa.
Valtion velka ylittää tänä vuonna 100 miljardia. Kuntien ja kuntayhtymien velkamäärä oli vuonna 2013 15,5 miljardia. Vuonna 2018 sen lasketaan olevan 26 miljardia euroa.
Valtio hyötyy arvonlisäverosta
Verotus on iso ja tärkeä juttu: Valtion verotuloista suurin ei ole ansiotulovero vaan se on kaupan kassalla maksamamme arvonlisävero. Arvonlisävero on liki kaksi kertaa suurempi (17,8 Mrd), mitä palkoista, eläkkeistä ja pääomatuloista kertyvä vero (8,8Mrd) yhteensä.
Kuntien ja kuntayhtymien menoista (39mrd) vain noin puolet (21,5 mrd) katetaan kunnallisverolla.
Erilaisina taksoina kerätään toinen puoli. Valtionosuuksilla (8mrd) kunnat kattavat vain n. 20 prosenttia menoistaan.
Viime vuonna tulokseen kirjattiin n. 1 mrd:n suuruinen kertatulo liiketoimintojen yhtiöittämisestä. Sen piti olla vain kirjanpidollinen toimenpide, mutta kyllä kaikki tunnusluvut vain kummasti kohenivat. Käytännössä lämpö, vesi- tai satamayhtiöt vain saivat lisää velkaa. Sen hoitokustannukset peritään sinunkin kukkarosta, jos satut olemaan palveluiden piirissä.
Yhtiöittäminen toi vain lisää velkaa
Vuoden 2015 aikana kuntien toimintamenojen (vain) kasvu vielä edelleen hidastuu sen vuoksi, että liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen opettajia on siirtynyt uusien yhtiöitten palvelukseen.
Jos mietitään, mitkä seikat ovat vaikuttaneet eniten lapsiperheiden tai eläkeläisten ostovoiman heikentymiseen, niin ne eivät johdu valtiosta vaan kuntien harjoittamasta talouspolitiikasta.
Veden- ja jäteveden, kaukolämmön hintaa on nostettu reilusti. Veroprosenttia on korotettu kahteen kolmeen kertaan enemmän kuin prosenttiyksiköllä kiinteistöverosta ja muista palvelumaksuista puhumattakaan.
Nokia on kuollut mutta kuntien menot jatkaa kasvuaan
Kuntien menot eivät ole kertaakaan vielä vähentyneet vuoden 1994 jälkeen. Vuonna 2013 menot kasvoivat 2,5 prosenttia. Viime vuoden arvioitu prosentin kasvu ei ole enää vertailukelpoinen edelliseen vuoteen kun menoja siirtyi tytäryhtiöille.
Eläköityvien tilalle määräaikaisia
Kunnat eivät pysty sopeuttamaan toimiaan niin paljon kuin pitäisi. Kuntien työntekijöistä eläköityy kolme prosenttia joka vuosi. Kuusi vuotta finansskiriisin jälkeen kunnissa ei sitä ole opittu käyttämään hyväksi.
Virkoja tosin on jätetty täyttämättä, mutta tilalle on palkattu määräaikaisia työntekijöitä. Jos johtamisjärjestelmä olisi tehokas, kunnissa toimittaisiin toisin.
Alle kouluikäisten määrä on kuitenkin pienentynyt, rakentaminen vähentynyt, asuntoalueiden kasvu on pysähtynyt ja väki on terveempää Varsinais-Suomessa kuin muualla. Työmäärä ja asiakkaiden määrä on vähentynyt, mutta kustannuksest jatkavat kasvamistaan. Ei hyvältä näytä.
Kädet nostettu jo pystyyn
Suuret kunnat ovat jo lakanneet murhetimasta. Pisararadan ja raitiotiehankkeen kannatus kielii rintamakarkuruudesta. Eikö enää halutakaan pitää huolta julkisen talouden velkaantumisen pysäyttämisestä?
Miksi Varsinais-Suomessa pitäisi käyttää koulutukseen, terveydenhuoltoon tai kiinteistöjen ylläpitämiseen selvästi enemmän rahaa kuin maassa keskimäärin? Minusta Varsinais-Suomi pystyy parempaan. Täällä on osaavat, terveet ja innostuneet ihmiset, suotuisat olot ja kehittyneet työvälineet. Hyvä organisaatio on sellainen, että osaavat ihmiset saavat muita enemmän aikaan muita pienemmillä kustannuksilla. Sellaista jälkeä kutsutaan myös menestykseksi.
Kustannusten keskiarvokin tuottaisi tai säästäisi jo satoja miljoonia euroja joka vuosi.
Eikö kannattaisi edes yrittää?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti