Onko yritysten tärkein tehtävä työllistäminen? Jos työllistät omia työntekijöitä, se on negatiivista, mutta jos työllistät uusia, on se positiivista. Niinkö?
Yrityksen kilpailukyvyn kannalta ensimmäinen olisi kuitenkin positiivista ja jälkimmäinen negatiivista.
Sanaleikkiä voisi jatkaa, mutta yrityksen tärkein tehtävä ei ole työllistäminen, vaan kannattava liiketoiminta. Kannattava liiketoiminta syntyy yksinkertaistettuna tuotteen myyntihinnan ja tuotantokustannusten positiivisesta erotuksesta.
Mitä suurempi on erotus, sitä kannattavampaa on toiminta. Kannattavaan toimintaan kannattaa myös investoida. Tuotannon kasvattamisen tarkoitus on madaltaa kustannuksia per tuotettu kappale, mikä lisää edelleen tuotteesta syntyvää katetta.
Kannattavuuden kasvun edellytys on kuitenkin se, että tuote käy kaupaksi.
Yrityksen kannalta on periaatteessa kaksi kilpailua rajoittavaa tekijää. Oma tuote on liian kallis käydäkseen kaupaksi tai suhdanteet ovat niin heikot, ettei kysyntää ole.
Jatkuvat YT-neuvottelut ja uutiset kertovat, että yritykset vähentävät tuotantoa ja tuotantokustannuksia heikkenevää kysyntää vastaavaksi. Veronkevennyksilläkään ei ole vaikutusta, jos rahavirta on vain talosta ulospäin.
Vastaavasti veron korotukset heikentäisivät tuotteen kannattavuutta. Hinnan korotus heikon kysynnän aikana toimii käänteisesti. Myynti laskee ja tuotot vähenevät, mikä kasvattaa painetta kustannusten eli työpaikkojen vähentämiseen.
Hallituksen tekemä yhteisöveron alennus 24 prosentista 20 prosenttiin hyödyttää yritystä vasta sitten, kun tulos jää plussalle. Osinkoveron nosto vähentää sijoittajien kiinnostusta jatkaa yritysten rahoitusta alenevien osinkojen ja osinkotuottojen takia. Kansainväliset sijoittajat pakkaavat laukkujaan ja suomalaiset pankkiiriliikkeet hakevat pääomille parempia tuottoja kansainvälisiltä markkinoilta.
Suomessa rahoitusta tarvitsevan yrityksen on vaikea antaa pankille riittäviä vakuuksia kun aiempienkin arvo laskee osin markkinoiden ja osin yrityksen heikkojen tulevaisuuden näkymien takia.
Tähän kuvaan liittyy vielä monia aloja mm. mediaa, pankkia ja kauppaa runteleva rakennemuutos, jonka loppua ei ole näkyvissä.
Miten laskevat markkinat vaikuttavat yleisesti:
1. Liikevaihdon lasku vähentää arvonlisäveron tuottoa, joka on 40 prosenttia valtion verotuloista.
2. YT-neuvotteluista syntyvä työttömyyden kasvu heikentää valtion ansio- ja palkkatulojen verotuottoa, mikä on vajaa kolmannes valtion tuloista. Työttömyyden kasvu nostaa menoja, jotka katetaan osittain verotuloilla.
3. Yhteistöverotuotto laskee alennetun veroprosentin ja heikkenevien tulosten seurauksena. Niiden osuus verotuloista on kuitenkin arvonlisäveroon ja ansiotulojen tuottoihin verrattuna varsin vähäinen.
Suomessa valtion ja kuntien rakenteita ylläpitävät menot eivät saa enää kasvaa. Nykyisen tason pidetään yllä lisävelan turvin. Rakenteiden rahoitus velkarahalla ei ole elvytystä.
Sote-uudistus ja kuntajakouudistus ovat valtion ja kuntien rakennemuutosta. Niiden toteuttaminen on välttämätöntä, mutta ei kuitenkaan kaikkea ehdotetussa muodossa. Uudistusten kustannukset on suunniteltava, näytettävä ja tavoitteet hyväksyttävä ennen täytäntöönpanoa. Hallituksen kannattaa mieluimmin lykätä toimeenpanoa kuin toteuttaa se keskeneräisenä.
Tietoverkkojen ja it-laitteiden mahdollisuudet on valjastettava tukemaan uudistusta ja jouduttamaan kustannusten alentamista. Yrityksissä ollaan valovuosia kuntia edellä.
Kuntajakosopimukseen liittyvä irtisanomissuoja pitää purkaa. Suojan purku ei johtaisi liitoksissa irtisanomisiin. Kun yhdistymisellä tavoitellaan pienempiä kustannuksia, pitää kaikki kustannukset olla samalla viivalla.
Jotta yritysten kilpailukyky ja valtion verotulot säilyisivät, pitää hallituksen toimet olla nykyistä enemmän markkinahenkisiä. Yritysten, metsien ja kiinteän omaisuuden myyntivoittoveroa pitää puolittaa kolmeksi vuodeksi, jotta yrityksiin, metsiin ja kiinteistöihin saadaan uudet nuoret omistajat ja vapautuvat pääomat etsimään uusia kohteita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti