Varsinaissuomalaiset tarvitsevat erikoissairaanhoidon vuodeosastoja entistä vähemmän. Kansatalouden kannalta se on hieno asia. Asian varjopuolena on se, että sairaalat voivat huonosti.
Ennen kunnat maksoivat kalliisti kuntalaisten hoidosta erikoissairaanhoidossa. Nyt ne joutuvat maksamaan siitä, kun eivät lähtetä potilaitaan hoitoon entiseen tapaan.
Sairaanhoitopiiri pyytää parhaillaan kunnilta lausuntoa sen uudesta strategiasta. Sairaanhoitopiirin haluaisi kehittää kolmesta jäljellä olevasta aluesairaalasta päiväkirurgisia erikoissairaaloita. Salo saisi oikeuden säilyttää vuodeosastokirurgiansa.
Viime vuoden lukujen valossa strategia ei näyttä kovin järkevältä ja kauaskantoiselta ratkaisulta. Potilaita ei yksinkertaisesti riitä Turusta muualle.
Aiemmin aluesairaalat on nähty alueen väen turvana ja terveyden edistäjänä, vaihtoehtoina epidemian varalta sekä maakunnan tasapuolisen kehityksen takaajana. Aluesairaaloilla on ollut ja on yhä merkitystä yritysten sijoittumisen kannalta. Asenteet ovat muuttuneet.
Asenteen muutos ei johdu itse aluesairaaloista vaan uusista asetuksista ja ennen muuta keskussairaalan talousvaikeuksista.
Viime vuonna aluesairaalat tekivät positiivisen tuloksen. Niissä hoitopäivän hinta oli halvempi kuin keskussairaalassa ja ne tuottivat plussaa per potilas saman verran kuin Turun yksiköt tappiota.
Turkuun rakennettu uusi keskussairaala on maksanut paljon ja sen kapasiteetti on ylimitoitettu. Tyksin kustannuksia ei saada pysymään kurissa. Se tuotti viime vuonna edelleen tappiota 6 Me (-19,3 Me v 2012).
Myös uusi ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos tekee tuntuvaa tappiota. Sen vuotuisia menoja ei pystytä ennustamaan oikein (menojen ylitys 20 % budjetoidusta, -3Me).
Sairaanhoitopiirin vuotuiset menot ovat yli 600 miljoonaa euroa. Talossa on henkilökuntaa yli 6000 henkeä. Lääkäreitä on n. 950 ja hoitohenkilökuntaa n. 4260. Hallinto-, huolto- ja taloushenkilöstöä on 1320 henkeä. Hallintokeskuksessakin on 17 lääkäriä!
Sairaanhoitopiirin taloudelliset ongelmat ovat merkittävät. Vuonna 2012 tappioita tuli moninkertaisesti arviotuun verrattuna, n. 24 Me. Viime vuosi meni ilmeisesti hieman paremmin, mutta tämän vuoden tervehdyttämistavoite eli menosäätötavoite on yhä 8-13 Me.
Suuri ongelma on vuodeosastojen suuri määrä potilaismäärään nähden. Jo kahtena vuonna vuodeosastopäiviä on ollut 20.000 hoitopäivää vähemmän kuin oli arvioitu. Hoitojakson keskimääräinen kesto vuodeosastolla on pudonnut n. 4 vuorokauteen. Hoitopäivän hinta sairaalassa on 1000 euroa päivä. Kehitys on kansanterveyden kannalta hyvä, mutta sen seurauksena sairaalat voivat huonosti. 20.000 hoitopäivän menetys tarkoittaa 20 miljoonaa euroa. Jos muuta ei tehdä, summa jyvitetään jäljlle jääville hoitopäiville ja kuntien maksettavaksi.
Päivän sana erikoissairaanhoidossa on päiväkirurgia. Päivällä leikattu ja illalla kotiin tai kunnan vuodeosastolle passitettu potilas tuottaa kustannuksia vain reilu 300 euroa per päivä. Yön yli vuodeosastolla maksaa 1000 euroa/ päivä.
Sairaanhoitopiirissä tehtiin 20.000 vuodeosastoleikkausta (80 kpl/työpäivä) viime vuonna. Määrässä oli laskua seitsemän prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.
Päiväkirurgisia operaatioita tehtiin 16.000 kappaletta ( 65 kpl/työpäivä). Niidenkin määrä oli hieman laskussa.
Jos sairaanhoitopiirissä kaikki somaattiset leikkaukset (35.000) hoidettaisiin normaalina työaikana ja 242 päivänä vuodessa, olisi tuloksena 18 leikkausta per tunti. Kahdessa vuorossa määrä putoaisi puoleen.
Jotta aluesairaaloiden asema tulisi ymmärretyksi, Loimaan, Salon ja Vakka-Suomen aluesairaaloissa ja Turunmaan sairaalassa tehiin vuodeosastokirurgiaa yhteensä 15 kappaletta per työpäivä ja päiväkirurgiaa 23 kappaletta päivässä. Neljässä sairaalassa yhteensä n. 5 leikkausta tunnissa.
Tyksissä päiväoperaatioita tehtiin reilu 65 kappaletta per työpäivä eli n. 8 kpl/tunti. Aluesairaaloissa päiväoperaatioita tehtiin keskimäärin 5 kpl/päivä per sairaala.
Uuden strategian mukaan aluesairaalat muutettaisiin päiväkirugian erikoissairaaloiksi ja vuodeosastokirurgia Saloa lukuun ottamatta keskitettäisiin Turkuun. Sairaanhoitopiiri perustelee strategiaa tulossa olevilla uusilla asetuksilla, jotka velvoittavat nostamaan sairaaloiden ympärivuorokautista päivystyvalmiutta kaikissa eri kirurgian toimenpiteissä. Vuodeosastokirurgian loppuminen aluesairaaloissa tarkoittaisi merkittävälle osalle 550 hoitohenkilökuntaan kuuluvalle siirtoa keskussairaalaan tai työsuhteen päättymistä. Myös osalle n. 100 lääkärille se tarkoittaisi työpaikan vaihtoa ja työsuhteen loppumista. Työsuhteita sairaanhoitopiirissä on välttämätöntä vähentää merkittävästi, mutta pitääkö työpaikat lopettaa maakunnasta, jos ylikapasiteettia on Turussa?
Mainittakoon, että koko sairaanhoitopiirissä toteutettiin eri leikkauksia seuraavasti: Kaihileikkauksia 13,3 per/ työpäivä, Lonkka ja polven tekonivelleikkauksia 9 kpl/päivä, ohitusleikkauksia ja pallolaajennuksia 2,5 per päivä, plastiikkakirurgisia leikkauksia 3,4 per päivä ja neurokirurgisia leikkauksia 5 kpl/päivä.
Paljonko aluesairaaloissa pitäisi olla edellä lueteltuja ja päiväkirurgiana toteutettavia leikkauksia päivässä, jotta se olisi taloudellisesti järkevää ja sairaala vielä näyttäisi sairaalalta?
Erikoissairaanhoidossa käy päivittäin n. 2500 henkeä ja niistä 145 henkeä päätyy kirurgin pöydälle. Oma käsitykseni on, että vuodeosastokirurgiasta ei ole siirrettävissä niin suurta määrä päiväkirurgiaksi, jotta aluesairaaloiden vuodeosastokirurgia tulisi paikatuksi. Päiväkirurgian määrä koko piirissä väheni viime vuonna.
Koko piirissä kirjattiin somaattista hoitoa vaativia hoitopäiviä viime vuonna himpun alle 200.000. Hoitojakson pituus oli keskimäärin 4 vuorokautta. Sairaaloissa oli hoidossa vajaa 50.000 potilasta vuoden aikana eli n. 1000 potilasta per viikko.
Psykiatrisia vuodeosastohoitopäiviä oli 43.000 viime vuonna. Senkin määrä laski 8 prosenttia edellisvuodesta.
Avohoitokäyntejä oli 900.000. Siinä kasvua oli reilu seitsemän prosenttia. Hoitoa sai viime vuonna vajaa 200.000 eri henkilöä. Aluesairaaloissa käynneistä oli 180.000.
Salossa somaattiseen hoitoon liittyviä avohoitokäyntejä oli 71.000 ( 295/ arkip), Loimalla 53.000 (220),
Vakka-Suomen aluesairaalassa 43.500 (180) ja Turunmaan sairaalassa 28.000 (115).
Viime vuoden rajuista lomautusuutisista huolimatta sairaanhoitopiirin henkilökunnan vahvuus kasvoi reilulla 60 henkilöllä. Sairaanhoitopiirin johto ilmoittaa verkkosivuilla, että piirissä tehtiin 2,5 miljoonan euron säästöt henkilökuluissa viime vuonna. Henkilöstömenot olivat kuitenkin 6 miljoonaa euroa suuremmat kuin edellisenä vuonna ja enemmän kuin viime vuodelle oli budjetoitu. Piirissä voitiin tehdä vähemmän henkilötyövuosia kuten tiedotteessa kerrotaan, mutta palkkalistoilla olevien henkilöiden määrä kuitenkin kasvoi tuo 67 henkilöä.
Vuoden lopussa yli 6 kuukautta leikkausta odottaneiden potilasmäärä kymmenkertaistui vuoden 2012 loppuun verrattuna.
Viime vuoden elokuun lopussa määrä kolminkertainen edellisen vuoden elokuun lopun tilanteeseen. Tämän vuoden kesälle kaavaillut leikkausalien sulkemiset ja vuodeosastokirurgian keskeytykset aluesairaaloissa todennäköisesti kasvattavat jonoja merkittävästi viime kesästä, jolloin operaatiota oli odottanut yli kuusi kuukautta 230 potilasta.
Ennen kunnat maksoivat kalliisti kuntalaisten hoidosta erikoissairaanhoidossa. Nyt ne joutuvat maksamaan siitä, kun eivät lähtetä potilaitaan hoitoon entiseen tapaan.
Sairaanhoitopiiri pyytää parhaillaan kunnilta lausuntoa sen uudesta strategiasta. Sairaanhoitopiirin haluaisi kehittää kolmesta jäljellä olevasta aluesairaalasta päiväkirurgisia erikoissairaaloita. Salo saisi oikeuden säilyttää vuodeosastokirurgiansa.
Viime vuoden lukujen valossa strategia ei näyttä kovin järkevältä ja kauaskantoiselta ratkaisulta. Potilaita ei yksinkertaisesti riitä Turusta muualle.
Aiemmin aluesairaalat on nähty alueen väen turvana ja terveyden edistäjänä, vaihtoehtoina epidemian varalta sekä maakunnan tasapuolisen kehityksen takaajana. Aluesairaaloilla on ollut ja on yhä merkitystä yritysten sijoittumisen kannalta. Asenteet ovat muuttuneet.
Asenteen muutos ei johdu itse aluesairaaloista vaan uusista asetuksista ja ennen muuta keskussairaalan talousvaikeuksista.
Viime vuonna aluesairaalat tekivät positiivisen tuloksen. Niissä hoitopäivän hinta oli halvempi kuin keskussairaalassa ja ne tuottivat plussaa per potilas saman verran kuin Turun yksiköt tappiota.
Turkuun rakennettu uusi keskussairaala on maksanut paljon ja sen kapasiteetti on ylimitoitettu. Tyksin kustannuksia ei saada pysymään kurissa. Se tuotti viime vuonna edelleen tappiota 6 Me (-19,3 Me v 2012).
Myös uusi ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos tekee tuntuvaa tappiota. Sen vuotuisia menoja ei pystytä ennustamaan oikein (menojen ylitys 20 % budjetoidusta, -3Me).
Sairaanhoitopiirin vuotuiset menot ovat yli 600 miljoonaa euroa. Talossa on henkilökuntaa yli 6000 henkeä. Lääkäreitä on n. 950 ja hoitohenkilökuntaa n. 4260. Hallinto-, huolto- ja taloushenkilöstöä on 1320 henkeä. Hallintokeskuksessakin on 17 lääkäriä!
Sairaanhoitopiirin taloudelliset ongelmat ovat merkittävät. Vuonna 2012 tappioita tuli moninkertaisesti arviotuun verrattuna, n. 24 Me. Viime vuosi meni ilmeisesti hieman paremmin, mutta tämän vuoden tervehdyttämistavoite eli menosäätötavoite on yhä 8-13 Me.
Suuri ongelma on vuodeosastojen suuri määrä potilaismäärään nähden. Jo kahtena vuonna vuodeosastopäiviä on ollut 20.000 hoitopäivää vähemmän kuin oli arvioitu. Hoitojakson keskimääräinen kesto vuodeosastolla on pudonnut n. 4 vuorokauteen. Hoitopäivän hinta sairaalassa on 1000 euroa päivä. Kehitys on kansanterveyden kannalta hyvä, mutta sen seurauksena sairaalat voivat huonosti. 20.000 hoitopäivän menetys tarkoittaa 20 miljoonaa euroa. Jos muuta ei tehdä, summa jyvitetään jäljlle jääville hoitopäiville ja kuntien maksettavaksi.
Päivän sana erikoissairaanhoidossa on päiväkirurgia. Päivällä leikattu ja illalla kotiin tai kunnan vuodeosastolle passitettu potilas tuottaa kustannuksia vain reilu 300 euroa per päivä. Yön yli vuodeosastolla maksaa 1000 euroa/ päivä.
Sairaanhoitopiirissä tehtiin 20.000 vuodeosastoleikkausta (80 kpl/työpäivä) viime vuonna. Määrässä oli laskua seitsemän prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.
Päiväkirurgisia operaatioita tehtiin 16.000 kappaletta ( 65 kpl/työpäivä). Niidenkin määrä oli hieman laskussa.
Jos sairaanhoitopiirissä kaikki somaattiset leikkaukset (35.000) hoidettaisiin normaalina työaikana ja 242 päivänä vuodessa, olisi tuloksena 18 leikkausta per tunti. Kahdessa vuorossa määrä putoaisi puoleen.
Jotta aluesairaaloiden asema tulisi ymmärretyksi, Loimaan, Salon ja Vakka-Suomen aluesairaaloissa ja Turunmaan sairaalassa tehiin vuodeosastokirurgiaa yhteensä 15 kappaletta per työpäivä ja päiväkirurgiaa 23 kappaletta päivässä. Neljässä sairaalassa yhteensä n. 5 leikkausta tunnissa.
Tyksissä päiväoperaatioita tehtiin reilu 65 kappaletta per työpäivä eli n. 8 kpl/tunti. Aluesairaaloissa päiväoperaatioita tehtiin keskimäärin 5 kpl/päivä per sairaala.
Uuden strategian mukaan aluesairaalat muutettaisiin päiväkirugian erikoissairaaloiksi ja vuodeosastokirurgia Saloa lukuun ottamatta keskitettäisiin Turkuun. Sairaanhoitopiiri perustelee strategiaa tulossa olevilla uusilla asetuksilla, jotka velvoittavat nostamaan sairaaloiden ympärivuorokautista päivystyvalmiutta kaikissa eri kirurgian toimenpiteissä. Vuodeosastokirurgian loppuminen aluesairaaloissa tarkoittaisi merkittävälle osalle 550 hoitohenkilökuntaan kuuluvalle siirtoa keskussairaalaan tai työsuhteen päättymistä. Myös osalle n. 100 lääkärille se tarkoittaisi työpaikan vaihtoa ja työsuhteen loppumista. Työsuhteita sairaanhoitopiirissä on välttämätöntä vähentää merkittävästi, mutta pitääkö työpaikat lopettaa maakunnasta, jos ylikapasiteettia on Turussa?
Mainittakoon, että koko sairaanhoitopiirissä toteutettiin eri leikkauksia seuraavasti: Kaihileikkauksia 13,3 per/ työpäivä, Lonkka ja polven tekonivelleikkauksia 9 kpl/päivä, ohitusleikkauksia ja pallolaajennuksia 2,5 per päivä, plastiikkakirurgisia leikkauksia 3,4 per päivä ja neurokirurgisia leikkauksia 5 kpl/päivä.
Paljonko aluesairaaloissa pitäisi olla edellä lueteltuja ja päiväkirurgiana toteutettavia leikkauksia päivässä, jotta se olisi taloudellisesti järkevää ja sairaala vielä näyttäisi sairaalalta?
Erikoissairaanhoidossa käy päivittäin n. 2500 henkeä ja niistä 145 henkeä päätyy kirurgin pöydälle. Oma käsitykseni on, että vuodeosastokirurgiasta ei ole siirrettävissä niin suurta määrä päiväkirurgiaksi, jotta aluesairaaloiden vuodeosastokirurgia tulisi paikatuksi. Päiväkirurgian määrä koko piirissä väheni viime vuonna.
Koko piirissä kirjattiin somaattista hoitoa vaativia hoitopäiviä viime vuonna himpun alle 200.000. Hoitojakson pituus oli keskimäärin 4 vuorokautta. Sairaaloissa oli hoidossa vajaa 50.000 potilasta vuoden aikana eli n. 1000 potilasta per viikko.
Psykiatrisia vuodeosastohoitopäiviä oli 43.000 viime vuonna. Senkin määrä laski 8 prosenttia edellisvuodesta.
Avohoitokäyntejä oli 900.000. Siinä kasvua oli reilu seitsemän prosenttia. Hoitoa sai viime vuonna vajaa 200.000 eri henkilöä. Aluesairaaloissa käynneistä oli 180.000.
Salossa somaattiseen hoitoon liittyviä avohoitokäyntejä oli 71.000 ( 295/ arkip), Loimalla 53.000 (220),
Vakka-Suomen aluesairaalassa 43.500 (180) ja Turunmaan sairaalassa 28.000 (115).
Viime vuoden rajuista lomautusuutisista huolimatta sairaanhoitopiirin henkilökunnan vahvuus kasvoi reilulla 60 henkilöllä. Sairaanhoitopiirin johto ilmoittaa verkkosivuilla, että piirissä tehtiin 2,5 miljoonan euron säästöt henkilökuluissa viime vuonna. Henkilöstömenot olivat kuitenkin 6 miljoonaa euroa suuremmat kuin edellisenä vuonna ja enemmän kuin viime vuodelle oli budjetoitu. Piirissä voitiin tehdä vähemmän henkilötyövuosia kuten tiedotteessa kerrotaan, mutta palkkalistoilla olevien henkilöiden määrä kuitenkin kasvoi tuo 67 henkilöä.
Vuoden lopussa yli 6 kuukautta leikkausta odottaneiden potilasmäärä kymmenkertaistui vuoden 2012 loppuun verrattuna.
Viime vuoden elokuun lopussa määrä kolminkertainen edellisen vuoden elokuun lopun tilanteeseen. Tämän vuoden kesälle kaavaillut leikkausalien sulkemiset ja vuodeosastokirurgian keskeytykset aluesairaaloissa todennäköisesti kasvattavat jonoja merkittävästi viime kesästä, jolloin operaatiota oli odottanut yli kuusi kuukautta 230 potilasta.
Samanlaista se taitaa olla joka puolella suomenmaata.
VastaaPoistaEsim. Etelä-Pohjanmaalla Ähtärin aluesairaala on kokemassa vielä tylymmän kohtalon, kun Seinäjoen laajennettavaan sairaalaan ei muuten riitä potilaita.
Päiväkirurgiaa taisi olla ehdolla vain vuoden 2015/2016 alkuun.
Sama kohtalo odottaa muitakin E-P:n aluesairaaloita, kunhan niihin vuorollaan ehtivät.