perjantai 2. joulukuuta 2016

Kurkistus kulisseihin

Viisi kuukautta eduskunta-avustajana oli upea kokemus. Se oli kurkitus suomalaisen poliittisen vallankäytön syvimpiin kammareihin. Eduskunta on oma maailmansa. Se näkevät vain he, jotka sen kokevat.
Ilkka Kanerva on Suomen pitkäaikaisin istuva kansanedustaja. Näinä kuukausina hän ohittaa kaikki tähänastiset merkkipaalut Suomen liki 100 vuotiaan parlmentarismin kaudelta. Sellainen saavutus ei synny sattumalta. Miehessä pitää olla monelaisia taitoja; sitkeyttä, uskallusta, rohkeutta ja vastuunkantoa sellaiseen yltääkseen. Ja hänessä sellaistia taitoja on.
Tiesin avustajan pestiin ryhtyessäni tarttuvani tehtävään, josta suoriutuminen ei olisi läheskään itsestään selvää. Ilkka on poikkeus kansanedustajien joukossa paitsi kokemuksensa myös yhteyksiensä, kansainvälisten tehtäviensä, korkean arvostuksensa niin kotimaassa kuin etenkin maan rajojen ulkopuolella. Suomessa eräät pitävät häntä  vain yksityiselämässä epäonnistuneena ministerinä tai poliittisena broilerina. Voi hän olla sitäkin, mutta se olisi kyllä todella kapea näkemys hänen valtiomiestaidoistaan ja vuosikymmenten uurastuksesta niin Varsinais-Suomen kuin koko maamme hyväksi.
Voin kokemuksesta sanoa, että kansainvälisten ja kansallisten korkean tason vaikuttajien virta hänen puheilleen on niin suuri, että siinä kalpenevat monet ministeritkin. Valtioiden ja kirkon päämiehiä, nykyisiä ja entisiä ministereitä, suurlähettiläitä ja lähetystöjä on alati pyrkimässä hänen puheilleen ja tapaamisia ja tilaisuuksia sovitetaan niin, että ainakin Ilkka Kanervalle ajankohta on sopiva. Kun siihen lisätään hänen oman maakuntansa asiat ja ETYJ:n jo sovitut ja yllättäen eteen tulevat tilaisuudet, on kuva hänen toimenkuvastaan melko kattavasti kuvattu. On vaikea kuvitella kuka toinen ministereistämme tai kansanedustajistamme tekisi vastaavan päivätyön - kenenkään työpanosta tietenkään vähättelemättä.
Itselleni tuo eduskunta-avustajan pesti kävi yksinkertaisesti ylivoimaiseksi. Se on pakko myöntää. Kun on alati avoinna sata asiaa ja tuhat liikkuvaa osaa eikä aika riitä mihinkään muuhun kuin toisen sähköpostin ja kalenterin päivittämiseen, tuli johtopäätöksen teko nopeasti. Päivät olivat yksinkertaisesti liian lyhyitä. Ja kun katsoo, mitä sirkusta koko syksy oli istunnoissa, jäi paljon asioita, joihin olisi tehnyt mieli paneutua paremmin.
 Ratkaisuni ei ollut päämieheni makuun, mutta  toki sain sille pientä ymmärrystä.

***

Eduskunnassa on 200 kansanedustaja ja lähes saman verran  on eduskunta-avustaja.
Avustajien asema ei ole aina kehuttava. Sen vaikutelman sain kun tapasimme lähes päivittäin isommissa ja pienemmissä ryhmissä. Avustajien keskinäinen yhteydenpito on tiivistä. Porukkaa saa siitä tukea omalle työlleen. Avustajan ja edustajan välisistä asioista ei keskustella.
Eduskunnan työilmapiiritutkimuksessa monet häiriöt olivat vähentyneet jos täysin poistuneet. Se oli kuitenkin merkille pantavaa miten iso osa virahaltijoista koki, ettei hänen työtänsä arvosteta tai he eivät koe olevansa työyhteisössä tasavertaisessa.
Kansanedustajien työ on julkista. Siitä ei kuitenkaan erotu, mikä osa kannaotosta tai julkisesta esiintymisestä on avustajan tai viranhaltijoiden valmistelemaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti