Näytetään tekstit, joissa on tunniste lehti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lehti. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 18. maaliskuuta 2012

Mistä tuloja paikallislehdille?

Loviisan Sanomien päätoimittaja ja paikallislehtien yleispuuhamies Arto Henriksson esitti minulle jokin aika sitten ajatuksen, että ryhtyisin pohtimaan miten pienet lehdet tulevaisuudessa voisivat saada enemmän tuottoja sähköisestä mediasta. Vaikka en uskaltanut hänelle luvata mitään, jäi ajatus kuitenkin vaivaamaan.
Koska edelleenkään minulla ei ole valmista esitettävää aiheesta, ajattelin tunnettujen it-gurujen tavoin laitaa keskeneräiset ideani yleiseen jakeluun,  teille päätoimittajille, jotka olette muutenkin lähellä aihetta. En odota, että vielä tästä avauksesta lehdille syntyy Bil Gatesin kaltaista bisnestä, mutta arvokalaa kannattaa  pyytää, vaikkei aina saisikaan.
Tässä  muutamia ajatuksiani  pohdittavaksi ja jatkojalostettavaksi:
Me vanhat lehdentekijät tunnistamme -  pelkistetysti ilmaistuna - lehden siitä, että sillä on oma toimitus, oma myyntiorganisaatio sekä oma ilmoitusten ja sivujen valmistus.  Paino ja jakelu kuuluvat asiaan, mutta harvalla pienellä lehdellä on organisaatiossa näistä kumpaakaan.
 Uskommen, että  kiinnosavat uutiset tuovat lukijoita, joiden lähelle ilmoittajat haluavat päästä. Näistä syntyy tilauksia ja tästä syystä onnistumme myymään ilmoitustilaa.
Sähköisen median kanssa olemme ongelmissa. Nekin sivut pitää toimittaa, valmistaa ja sinnekin pitää myydä ilmoituksia. Oma väki ei halua nettisivuja tehdä ja ilmoittajat eivät halua nettilehden ilmoituksista maksaa.
Arto on uuden median hyvä asiantuntija. Hän on kokeillut monia  asioita. Hän myös perehtynyt vasta tulossa olevia mahdollisuuksiin. Häntä meidän kannattaa kuunnella jatkossa.
Itse unohtaisin  koko paikallislehtiajatuksen kun puhutaan  ilmoituksista ja sen tuotoista netissä. Toki k-kauppiaan linkki voidaan laittaa, mutta se tehdään palvelu- eikä ansaintamielessä.
 Kuinka moni teistä on tutustunut Googlen AdSense-järjestelmään? (google.mainokset sivullesi) Niitä ilmoituksia on tälläkin sivulla. Jokainen yritys (ei yksityinen henkilö) voi tehdä verkossa sopimuksen Googlen ilmoituksista omille verkkosivuilleen.  Ainoa rajoite lienee, että itse et saa klikkailla näitä mainoksia.
Ilmoitusmyyjänä ei olekaan enää lehden oma henkilökunta, vaan "mainostoimisto" Google. Hintakaan ei ole lehden määräysvallassa.   Mutta onko lehdillä varaa jättää noitakaan klikkauksia hyödyntämättä.
Jos suostutaan siihen, ettei enää myydä itse ilmoituksia eikä edes niitä hinnoitella, täytynee myös ajattelutapaa itse päätuotteesta; jutusta tai uutisesta muuttaa. Nyt me teemme jutun, pistämme sen lehteen ja verkkosivulle  miettimättä, miten se lukijan kohtaa vai kohtaako lainkaan.
AdSense-ilmoituksen vaihtuvan ilmoituksen idea on jutun aiheessa. Jos aihe liittyy matkailuun, ilmoituksessa vaihtuvat matkatoimistojen ja lentoyhtiöitten tarjoukset. Jos kirjoitat urheilusta, hyppäävät Adidaksen tossut ilmoitukseen. Kirjoitapa lintujen parittelusta ja soidinmenoista, et ehkä arvaakaa mitä tarjouksia sivullasi on. No onneksi voit asettaa myös rajoituksia kenelle suunnattuja ilmoituksia sivuillasi on. Voit myös keskeyttää tai lopettaa ilmoitusten julkaisun milloin haluat.
Tässä järjestelmässä ei siis ole tärkeää se,  minkä lehden sivuilla, missäpäin Suomea tai kuinka usein lehti ilmestyy, vaan se mitä aihetta kirjoitus koskee.  Yllättävästi sivullesi osuvat myös oman paikkakunnan tarjoukset.
Lehdessä ja toimituksissa on mietittävä monta asiaa uudelleen, jos lehden tulonmuodostus on joskus edellä kuvatuista seikoista riippuvainen.
Minusta paikallislehtienkin on ymmärrettävä sosiaalinen media uudella tavalla. Se ei ole vain valtaisa määrä epämääräisiä  ryhmiä ja keskustelupalstoja. Sinne vain on mentävä. Oikein oivallettuna siellä on paikallislehdillekin paljon mahdollisuuksia.

Pelkkä oma sivu Facebookissakaan ei riitä, vaikka jokaisella lehdellä sellainen pitää jo olla.  Ideana on se, että  lehden työntekijät ovat mukana mahdollisimman monessa   ryhmässä. Kun kukin siirtää linkin omasta jutusta useiden ryhmien sivuille, ryhmän käyttäjät vyöryvät  paikallislehden nettisivuille. Siitä hyötyy lehti ja mahdollisesti lehden sivuilla olevat mainostajat. Se on tarjouksen kiinnostavuudesta kiinni. Samalla tavalla kuin päätoimittajat nyt linkittävät Ilta-Sanomien uutisia sivuilleen, miksi hän ei linkittäisi omaa pääkirjoitusta ryhmään Ilta-Sanomat?
  Itse olen laittanut muutaman metsästysaiheisen kirjoituksen ja kuvan 5000 jäsenen ryhmään Metsästäjät. Voitte arvata millainen vipinä blogin sivuilla on käynyt, kun alan harrastajat ovat tutustuneet linkkiin tarkemmin minun blogissani. Tilastossa näkyvät kävijäpiikit imartelevat. Kävijöitä on Venäjältä, USA:sta, Ruotsista...
Uskon, että  tämä kirjoitus ryhmässä Paikallislehtien Päätoimittajayhdistys PPy, sivuni kävijämäärä - ja mainosten klikkaajien määrä - kasvaa jälleen. Tervetuloa!
Sanomalehtien liitossa käytiin minun pj-kaudella periaatteellista keskustelua siitä, saako Google laittaa sivuilleen paikallislehtien uutisotsikoita. Uutista klikkaamalla lukija siirtyisi lehden omalle sivulle sitä lukemaan. Sanomalehtien liitossa otimme silloin ainoan mahdollisen kannan eli Googlen pitää kysyä sitä lehdiltä. Liitolla ei ole mandaattia lupaa antaa.
Nyt suosittelisin lehtiä olemaan itse aktiivisia ja sopimaan Googlen kanssa otsikoiden käyttöoikeudesta. Silloin paikallislehtien otsikoita vilahtaisi Nokian, Samsungin ja Applen kännyköiden etusivulla.
Niitä potentiaalisia paikallisen jutun lukijoita pitää metsästää kaikkialta sähköisestä maailmasta. Mitä väliä sillä on, kuka sitä lukee kunhan lukee.

No, tämä on siis vain yksi ansaintavaihtoehto. Lisäksi meidän pitää tutkia, miten netin maksutavat kehittyvät. Artolla on jo kokemusta sellaisesta, että voi ladata puhelimella verkkorahaksi esimerkiksi yhden euron ja sillä eurolla voin ostaa suuren määrän juttuja, kuvia tai palveluita, joiden hinta on sentin tai kaksi. Silloin meidän tulee miettiä myös sitä, kannattaako kaikkia juttuja jakaa ilmaiseksi verkossa.
Minusta lehden julkaistut ja julkaisemattomat kuvat ovat arvo sinänsä. Näen silmissäni vielä päivän, jolloin lehde kuva-arkistosta kaikki voivat ladata kuvia omaan yksityiskäyttöönsä mitättömästä hinnasta. Mutta, jos niitä klikkaajia on tuhansia tai satoja tuhansia, silloin siitä sentitistä ja kahdesta tulee bisnes.
Kommentoikaa, mitä ajatuksia itsellänne on aiheesta..
Hyvää kevättä!

Juha






maanantai 12. maaliskuuta 2012

Hyvä paikallislehti

Lehtien haasteita pitää pohtia yksin ja yhdessä. Kuvassa kokeneet päätoimittajat  Arto Henriksson, Aapo Viitala  ja Matti Kauhanen.
Ylen aamu-tv:ssä oli positiivinen välähdys Itä-Suomen paikallislehdistä. Lehtiä haastavat juuri nyt  tilausmaksun arvonlisävero tai lukijoiden ikääntyminen. Myös kuntaliitokset ja sen myötä aseman muuttuminen mietityttävät. Pieni takapakkikin voi kuitenkin olla vain vauhdinotto uuteen menestykseen.
Uutisesta sain kimmokkeen pohtia aihetta vähän enemmän.
Lehdissähän lehden sisällön määrittelee toimitus päätoimittajan johdolla tai ilman. Niin sen tuleekin olla. Mutta miten lehti on määritelmäänsä tullut. Onko se syntynyt laajan kontaktiverkoston, lukijatutkimusten ja alan kokemuksesta vai onko se  epämääräisempi  ns. sisäsyntyinen, talon työntekijöiden yhteinen näkemys? Ns. talon tapa, joka vaihtelee riippuen siitä, ketkä kulloinkin ovat juttuja tekemässä.
Pidän jälkimmäistä tapaa todellisenaja hieman huolestuttavanakin lehden tulevaisuuden kannalta. Olen itse tehnyt lehteä 30 vuotta ja lisäksi ratkonut monenlaisia lehden tekemiseen ja kustantamiseen liittyviä murheita. Olen nähnyt miten monet yksilölliset ja inhimilliset tekijät ohjaavat toimintakulttuuria ja synnyttävät käytäntöjä, jotka eivät perustu oikein mihinkään.
Onneksi tekniikka  on muuttunut niin paljon, että joka lehti on joutunut opettelemaan jotakin uutta. Onneksi on tullut netti ja sähköiset julkaisujärjestelmät, jotka ovat pakottaneet muuttamaan vanhoja valmistusmenetelmiä. Lehdistä on poistunut kokonaisia ammattikuntia ja tilalle on tullut uusia entistä monialaisempia ammattilaisia. Koko lehti syntyy enemmän  ryhmätyön tuloksena kuin ennen. Kun kaikki osaavat tehdä samoja asioita ja enemmän myös toisten töitä kuin ennen, myös lehden tuotanto on joustava ja yllätyksiin sopeutuva.
Mutta edelleen peruskysymys on se, miten lehdessä päätetään ja valikoidaan mitä lehdessä on. Jos olette katsoneet maakuntalehtiä, ne pyrkivät tuottavamaan sivuilleen kaiken, mikä  sähköisessä mediassa pyörinyt jo jonkin aikaa. Lehdet tavoittelevat täydellisyyttä kertomalla senkin, mikä on jo yleisesti tiedossa. Ainakin minusta tuntuu, että yhä pienempi osa resursseista käytetään omien uutisten synnyttämiseen ja yhteiskunnallisesti tärkeiden aiheiden esiin nostamiseen. Ei ole aikaa tutkia eikä siihen tunnu olevan lukijoilla kiinnostustakaan. Kaikki pitää kertoa lyhyesti ja napakasti. Määrä korvaa laadun.
Näin ei todellisuudessa kuitenkaan ole. Lukijat odottavat paitsi lukuelämyksiä myös uutisia, joihin he voivat luottaa. Väärien tietojen jakamisessa on vielä lohduttavaa se, että ne voi korjata. Mutta miten korjata uutinen, joka on vain osatotuus asiasta? Siinähän ei ole edes asiavirhettä. Niitä uutisia meillä on perinteisissäkin päivälehdissä yhä enemmän.
Sosiaalinen media vie lukijoitaan metsään yksipuolisen tiedon levittämisessä. Siellä on kirjava joukko yhden asian liikkeitä. Sadat  ja tuhannet klikkaukset antavat harhan, että  kaikki ovat tätä mieltä.
Tämän aamun aiheeseen liityen paikallislehdillä ei ole pelttävää, jos sen tekijät pitävät kiinni perustehtävästään - kuten uutisesta välittyi.   Se on selvä, että paikallista tiedonvälitystä ei ole  pelkkä paperille painettu lehti. Julkaisualustalla ei ole merkitystä. Vain sillä mitä lautasella lukijalle tarjoillaan.
Jos olen oikein ymmärtänyt, aika monessa toimituksessa kunnallispolitiikka jätetään suosiolla sivuun, koska "lehti on puolueeton" ja  "eivät ne päätökset ketään kiinnosta".  Mistä ne uutiset sitten tehdään, jos ainoa ehtymätön uutislähde jätetään käyttämättä? Poliisiuutiset tuskin yksin riittävät.
Minusta uutinen on: tuore, yllättävä, äkillinen ja yleisesti merkittävä.  Premille ainakaan ei pitäisi juuri muuta laittaa. Maakuntalehtien lukijat suorastaan itkevät lisää paikallisia uutisia. Silloin he tarkoittavat  juuri  lisää uutisia hallituksen ja valtuuston päätöksistä ja niiden vaikutuksista.

On ilo lukea paikallislehtiä, jotka ovat avoimen, asiantuntevia, rohkeita kannanottajia  paikkakunnan suurista asioista. Ne ovat silloin myös pirteitä kuvissa ja otsikossa. Paikallislehti on vaikea ympäristö journalismille, jos se ymmärretään vapaudeksi ilmaista mielipiteensä ilman vastuuta seurauksista. Päätoimittaja ei voi sanoa ja kirjoittaa, mitä mieli tekee. Eivät muutkaan voi niin tehdä omassa ammatissaan. Aina on otettava toiset huomioon.
Päätoimittaja voi kuitenkan perehtyä asioihin, muodostaa asiasta oman käsityksensä ja jakaa sen lukijoiden punnittavaksi. On eri asia ottaa kantaa vahvasti kuin ottaa kantaa vahvasti, rakentavasti ja asiantuntevasti. Suosittelen lämimästi jälkimmäistä.
Pienillä lehdillä on suuria haasteita  kuntarakenteen, väestön ikääntymisen ja sähköisen median paineessa. Sinänsä se ei ole uutta. Markkinvoimat ovat aina painaneet pientä.
 Muutoksiin pitäisi kuitenkin ryhtyä mieluimmin ennen, kuin sitä osataan odottaa. Joskus eteenpäin meno vaatii paluuta taaksepäin, jotta vauhtia on riittävästi seuraavassa ponnistuksessa. Joskus muutoksia pitää tehdä paikallisten markkinoiden vauhdittamiseksi. Kun yritykset tottuvat lehden ilmestymisrytmiin, ne rakentavat markkinointinsa niin, että selviävät mahdollisimman vähällä. Lehden tehtävä ei ole kuitenkaan ole latistaa vaan lisätä kilpailua.
Joskus ilmestymispäiviä ja valmistusaikatauluja pitää muuttaa vain  omien resurssien tehokkuuden kasvattamiseksi.
Kuinka monessa lehdessä ilmoitusten jättöaikoja on aikaistettu sivunvalmistuksen työpaineen takia? Millä yrityksellä on varaa laittaa asiakas kärsimään, jos omassa tuotannossa on ongelmia?
Minusta lehden kiinnimenoaikojen pitäisi noudattaa enemmän asiakkaiden toiveita ja työtapoja kuin päivävuoron, painon tai jakelun aikatauluja. Myös lehden taitto pitäisi valmistua illalla vasta sitten kun kaikki uutiset on saatu ja muut ovat työnsä lopettaneet.
Sillä tavalla hyviä lehtiä on Suomessa aina tehty.