tiistai 28. lokakuuta 2014

Hyviä johtajia, onko heitä?



Onko hyviä johtajia?
Julkisen keskustelun perusteella ei tunnu olevan.  Johtajia pidetään kylminä, kykenemättöminä ja itsekkäinä. Etenkin poliittisia johtajia oman edun tavoittelijoina.
Demokratiassa valta saadaan vaaleilla ja vain sillä.  Vaalien alla kukin puolue pyrkii näyttämään politiikkansa parhaat puolet.  Eroja on vaikea nähdä ellei samalla löydä puutteita kilpailijoittensa linajassa ja tavoitteissa. Linjaeroja paljastuu niin valtakunnan kun paikallisessa politiikassa.
Yrityselämässä sellainen ei käy. On hyvän markkinatavan vastaista arvostella kilpailijaansa. Yritys ei voi tulla  julkisuuteen sisäisistä erimielisyyksistä, sillä yrityksen menestys perustuu luottamukseen. Yhtiötä on hoidettava kaikissa tilanteissa niin, ettei ympäristön - siis kuluttajien ja yhteistyökumppaneiden luottamus vaarannu. Politiikassa on toisin.
Yritysjohtaja ei voi vedota suhdanteisiin, jos tulo- ja menoarviot pettävät. Johtaja on sitä varten, että se ohjaa venettä. Silloin kuin hallitus alkaa johtaa yritystä,  johtaja on jo jättänyt eroanomuksensa.
Joillakin työpaikoilla on tapana arvostella pomoa vapaasti. Se kuulemma sisältyy  hänen palkkaansa. Jokaisella työpaikalla on  oma kulttuurinsa, mutta hyvän tavan mukaista sellainen ei ole.
Hyvään johtajuuteen kuulu,  ettei pomo arvostele työntekijäänsä muiden kuullen. Hän on itse vastuussa siitä, miten alainen selviää, jaksaa tai onnistuu tehtävässä. Ohjaavaa palautetta voi antaa kahden kesken. Kiitokset kuuluu jakaa  muiden kuullen. Työnantaja joutuu myös puolustamaan ja suojaamaan sekä yrityksensä että työntekijänsä mainetta julkisuudessa riippumatta siitä, mitä talon sisällä on tapahtunut.
Kunnissa ja maan hallituksessa päätöksentekojärjestelmä on toinen. Valta ja vastuu on hajautettu. Päätökset ja niiden synty ovat jatkuvan julkisen silmälläpidon alla. Erimielisyyksiä on eikä niitä haluta aina peitelläkään.  Jokaisella poliittisella ryhmällä on omat johtajansa, on virkamiehiä ja lautakuntien ja valuustojen puheenjohtajia. Näkemyksiä kyllä riittää.
Erot  kuntien palveluiden kustannuksissa ovat suuret, tuhansia euroja asukasta kohti vuodessa. On kuntia, joissa palvelut onnistutaan tuottamaan muita edullisemmin. On myös niitä,  joissa maan korkeimpiin kustannuksiin on herätty vasta kuntajakoselvitysten alla. Kuntiakin siis johdetaan eri tavalla, vaikka laki on kaikille sama.
Jos kuntatalouden ongelmat olisivat yrityksen ongelmia,  muutos lähtisi vaihtamalla  ainakin johtajat. Talouselämässä arvostetaan yli kaiken osaajia, asiantuntijoita ja vastuunkantajia.  Työtä eivät ohjaa mielipiteet, vaan tulostavoitteet, kannattavuusmittarit ja resurssitarpeen jatkuva arviointi luovuutta ja idointia unohtamatta. Kaikki on  viime kädessä ylimmän johtajan vastuulla, mutta työn lopputulos tehdään yhdessä.
Monessa kunnassa johtaminen ja vastuun rajat ovat valahtaneet jonnekin kunnanhallituksen, kaupunginjohtajan ja tehtäväalueiden johtajien välimaastoon. Jos virkamiesjohto ja luottamushenkilöjohto eivät ole tavoitteista ja aikatauluista yksituumaisia – mitä he harvoin ovat,  kunnan talous enemmän tai vähemmän tuuliajolla. Näinä vaikeina aikoina se käy veronmaksajille kalliiksi.
Valtion ja kuntien kustannusjaostakin on käyty vilkasta keskustelua. Valtion toimilla toki on vaikutusta kuntien talouteen. Hyvän johtajan ominaisuuksiin ei kuulu luetella missä on vika, vaan kertoa kuinka ratkaisemme ongelmat siitä huolimatta.

Juha Haapakoski
Yrityskouluttaja
Emeritus päätoimittaja






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti