Riitely voi jatkua

Tuore raportti Naantalin seurakuntayhtymän piispantarkastuksesta on kirjoitettu rakentavasti, mutta joka osaa sitä oikein lukea, on raportti tylyä kerrottavaa. Tuomiokapituli arkkipiispan johdolla toteaa, että seurakunnan työntekijöiden välit ovat yhä tulehtuneet, johtamisjärjestelmät ovat heikot ja yhteydenpito avainhenkilöiden välillä on vajavaista. Suurimmaksi pulmaksi raportti ilmoittaa Naantalin kirkkoherran ja talousjohtajan välit. (RS 31.8.)
Naantalin seurakunnan sisäistä ilmapiiriä on tutkittu pitkään. Eri nimellä kulkevia suunnitelmia on laadittu omin  ja kalliisti palkattujen ulkopuolisten asiantuntijoiden voimin. Nyt tuomiokapituli on antanut uusia ohjeita, miten talossa pitää toimia. Aikaa ohjeitten noudattamiseen on kokonainen vuosi.
Kaikki edellä kuvattu on kirkon tapaa hallita ja hallinnoida seurakuntiaan. Tosi asiassa valitukset, raportit ja piispantarkastukset ovat olleet lähinnä paperin pyörittelyä. Oikeasti seurakunnan työntekijöitten saati palvelua tarvitsevien seurakuntalaisten tilasta ei ole huolestunut kukaan.
Seurakuntaa koskevat samat työsopimuslait kuin muita aloja. Työpaikkakiusaamista on työntekijän tai työnantajan edustajan sopimaton käytös oli se sitten millaista laatua tahansa. Lakiin sisältyvät kurinpitosäädökset ei ole tarkoitettu vahingoittamaan vaan oikaisemaan ja korjaamaan tilanteita mahdollisimman varhain.
Jos lain sallimia mahdollisuuksia ei käytetä, siirtyy vastuu  nopeasti ylemmälle tasolle, tässä tapauksessa tuomiokapitulille.
Millään työpaikalla ei tule sietää huonoa käytöstä, ei seurakunnissa etenkään, joka jo olemassa olollaan vaalii armoa ja anteeksiantoa. Sen, jos jonkun pitää sallia ja hyväksyä erilaisia ihmisiä, näkemyksiä ja elämäntilanteita, mutta huonoa käytöstä tai työntekijöiden keskinäistä riitelyä ei tarvitse sietää kertaakaan. Niin seurakunnalta kuin tuomiokapitulita tarvitaan asian tilan korjaamiseksi ryhtiä ja selkärankaisuutta. Jos normaalit huomautukset, kirjalliset ojennukset ja varoitukset eivät tuota tulosta, on lyhin ja selvin tie  päättää työsuhteet lyhyeen. Laki ei vain salli sitä, vaan velvoittaa siihen.
 Se on suoraa, avointa ja selkeää johtamiskulttuuria, jota seurakunnalta raportissa toivotaan. Sellaista olisi pitänyt löytyä jo tuomiokapitulistakin.

Kuva ja todellisuus Naantalista

Naantali on Suomen paras matkailukaupunki. Se on todistettu ja äänestetty monin eri tavoin ja monta kertaa. Siitä Naantalissa ei tarvitse kiistellä.
Naantalissa kuitenkin asuu 18.000 asukasta, jotka eivät vain käy kaupungissa kauniina kesäpäivänä. Naantalilaiset asuvat ja elävät täällä.
Matkailija näkee omillaan silmillään paljon sellaista, mitä naantalilaiset eivät itse enää huomaa.  Esimerkiksi kaupungin pysäköintiongelmat ovat vuosi vuoden jälkeen yhä suuremmat. Sen näkevät ja tuntevat myös kaupunkilaiset, mutta siihen on jotenkin taivuttu ja alistuttu. Kaupunginvirastossa ongelma kyllä tiedostetaan, mutta kaupunki tuntuu olevan liian pieni ja ahdas ongelman poistamiseksi.
Tilaa ei ole kuin Kuparivuoressa, joka sekin on vielä kiveä täynnä.
Se ei kuitenkaan ole matkailijoita koskeva ongelma, vaan rassaa erityisesti kantakaupungissa asuvia asukkaita ja yrittäjiä. Ei ole samantekevää miten ja milloin ongelmaan saadaan parannusta. Lopullista ei ilmeisesti koskaan.
Matkailija näkee myös, ettei kaupungin ruutukaava-alue, kadut, liikerakennukset ja erikoisliikkeiden määrä vastaa mielikuvaa Naantalista. Tosi asia on sekin, että päivittäistavarakauppaa lukuun ottamatta, yritysten ja kauppaliikkeiden määrä vastaa paremmin 8.000 asukkaan kuin 18.000 asukkaan kaupunkia.
Mitä sen eteen voidaan tehdä? Ei oikeastaan mitään. Vai voidaanko?
Kysymys on siitä, millaisen kaupungin palveluvarustuksen halutaan joskus olevan. Jos halutaan, että joskus kaupunki näyttää siltä, mikä sen maine on, sitä työtä pitää tehdä kaiken aikaa ja pitkäjänteisesti.
Keskustan ilmettä ollaan muuttamassa ja rakennuskantaa tiivistämässä.  Niissä suunnitelmissa painopiste on jossakin muussa kuin liikerakentamisessa. Syykin on selvä. Liikehuoneistoista ei ole kukaan kiinnostunut, jos niissä ei kauppa käy.
Kaupungin päättäjien pitää selvästi viestittää yrittäjille ja yrityksille, että niitä tarvitaan ja kaupan menestymisen esteitä poistetaan. Pelkkä asuntojen rakennuttaminen ei riitä, vaikka se periaatteessa tukee yritystenkin toimintamahdollisuuksia.
Yrittäjien itsekin pitää pystyä yhdistämään voimia. Ei riitä, että rannan yritykset puhaltavat kesäaikan yhteen hiileen. Tarvitaan jokaisen omaa - suurta tai pientä - panosta. Tarvitaan yhteistä näkemystä ja tarvitaan kuntalaisten tahtoa ja sen perään tekoja paikallisten palveluiden puolesta. Tottumus on toinen luonto. Naantalilaisista liian moni ajaa merta edemmäs kalaan pelkästä tottumuksesta.

Raisio uusiksi

Raision keskustan uusi, vasta luonnosvaiheessa oleva yleiskaava on yksi merkittävimmistä muutossuunnitelmista Raision keskustassa yli 30 vuoteen. Paljon puhuttu Nesteentien alitus ei vie vain liikennettä maan alle vaan muuttaa jokaisen raisiolaisen ja ohikulkijan reittisuunnitelmia ja käsitystä koko kaupungista.
Kaavan perusajatus on pudottaa raskas liikenne kirjaston jälkeen maan alle. Tunneli nousee pintaan heti nykyisen pääristeyksen takaa.  Kuuluisa risteys ei ole uudistuksen jälkeen enää risteys, sillä siitä ei enää käännytä Myllyn eikä Naantalin suuntaan.
Nesteentie uusi liikenteellinen solmukohta tulee nykyisen ammattioppilaitoksen kohdalle. Naantalista ja Myllyn suunnasta tuleva liikenne nousee kiertoliittymästä kaupungin keskustaan ja Turun suuntaan. Liikennemäärät moninkertaistuvat kaupungintalon kohdan risteyksessä  Kirkkoväärtinkujalla ja hautaumaan risteyksissä Pappilanpolulla ja kirkkoherrankujalla. Uusi väylä sijoittuisi seurakuntatalon länsipuolelle. Erityisen suuri muutos koskee Soliniuksenkatua, josta tulee Raisiontien veroinen pääväylä Tasalaan.
Paitsi liikenteen osalta kaupungin keskusta tule kokemaan täydellisen kasvojenpesun seuraavan 20-30 vuoden aikana.
Käytännössä koko Tasalan nykyinen rakennuskanta on suunniteltu purettavaksi ja rakennettavaksi uudelleen. Muutos tulee olemaan suuri sekä liiketilojen asettelun, määrän että keskustaan kaavailtujen asuntojen määrän osalta. Suunnitelma on jatkoa uudelle torille ja sen reunoille jo nousseelle uudelle rakennuskannalle.
Liikenteeltä vapautuva Nestentie on vielä tulevan käytön osalta kysymysmerkki. Siitä voi tulla alue, joka antaa tilaa hengittää tai siitä voi tulla korkeiden kerrostalojen alue, joka kasvattaisi kaupungin asukamäärää ja tukisi palveluita Tasalan uusissa liikerakennuksissa. Ilman tuntuvaa asukas- ja asiakasmäärän kasvua uusille liikeraennuksille ei ole tekijöitä ja eikä niihin tulijoita.
Nykyinen Nesteentien Martinkadun puoleinen alue varataan katutasossa liiketiloiksi, mutta myös siellä korkeat asuintalot ovat mahdollisia.  Nykyisin kaupungissa on korkeita kerrsotaloja Rasiontien pohjoispuolella ja länsi-puolella. Tulevaisuudessa niitä on lisää myös etelässä ja idässä.
Nykyisen Nesteentien ylläpitäjä on valtio. Valtio ylläpitää pääliikenneväyliä. Raision keskustan läpi kulkevan pääväylän liikennettä hidastaa liikaa paikallisliikenne.
Lyhennetty tunneli on kustannuksiltaan edullisempi kuin Rauman valtien alittava aikaisempi suunnitelma. Lyhennetty malli ei poista ongelmaa Myllyn ja kaupungin keskustan välillä. Paikallisliikennettä ei haluttaisikaan näin lyhyelle matkalle valtatielle.
Kaupungin yleiskaavassa ratkaisua etsitään vaihtoehtoisista linjoista Myllystä  Haaviston maitten läpi Palovuoren kautta Rauman tien yli Kerttulantielle ja Raisionkaarelle.
Kaupunki järjesti keskustan yleiskaavasta suunnittelukilpailun, jonka voittajatyön pohjalta on käynnistetty itse kaavan laatiminen. Kilpailun ideoita on hyödynnetty laajasti, mutta itse kaava ei ole lähellekään voittajatyön kaltainen.
Siksi kesällä tai alkusyksystä nähtäville tulevasta kaavaluonnoksesta on syytä jokaisen olla kiinnostunut ja miettiä, miten kaava totetuessaan muuttaisi omaa elinympäristöä, liikennettä ja toimintaolosuhteita. Raision uusi keskustan yleiskaava ei ole mikä kaava tahansa, sillä niin paljon ja niin monia asia siinä on mietitty kokoaan uusiksi.
Kaavoitustilanteesta voi lukea lisää Raision verkkosivuilta http://www.raisio.fi/palvelut-a-o/kaavoitus-ja-maankaytto/osayleiskaava/valmist-oleva-oyk/fi_FI/valmist-oleva-oyk/

Turhia hommia

Euroopan valtioiden velkaongelma on otettava vakavasti myös Suomessa joka kunnassa ja kaupungissa. Jopa jokaisen kotitalouden on syytä katsoa peiliin  ja velkasaldoon. Onko oma talous lähellekään tasapainossa.
Kunnissa velkatilanne luulisi huolestuttavan, sillä vaikka korkomenot ovat alhaalla nykyinen velkamäärä estää uuden rakentamisen lainarahan turvin. Hyvä, että vuosikate riittää nykyisten velkojen hoitamiseen etenkin, jos tiukempia vuosia on enemmän edessä kuin takana.
Keskustelussa julkisen talouden menoleikkaukista minua huolestuttaa se, että ikään kuin kunnissa ei olisi enää varaa mistä säästää.  Jokainen kotitaloutta hoitava ymmärtää, että jo kysymyksen asettelu on absurdi - huvittava. Jos rahaa ei ole, niin sitä ei myöskään ole mistä käyttää. Kunnissa ei ole koskaan vielä jouduttu laittamaan solmua letkun nokkaan, josta raha virtaa. Putki veronmaksajan taskuun tai pankin lainaholviin on aina raollaan, täytyy vain valita kumpaa putkea kuinka vuolaasti kulloinkin käyttää.
Minussa kunnissa pitäisi oikeasti laittaa voimaan sääntö, joka johtaa rahan kulutuksen vähenemiseen. Esimerkiksi periaatepäätös, että joka hallintokunta, joka esittää yhden euron lisäystä jollekin menokohdalle esittää samalla kahden euron vähennystä muille menokohdille. Yhtä veroeuron lisäystä vastaan kunnasta on löydyttävä kahden euron menosäästöt. Tämä johtaa siihen, ettei menoesityksiä tule.
Tiedän, että tämä esimerkki toimii paremmin teoriassa kuin käytännössä. Mutta tosi asia on sekin, että yksikään lautakunta ei pysty menoleikkauksia kohdentamaan oikein, ellei hallintokunnan virkamiehistä, joku sellaisata esitä. Tässä mallissa joka hallintokunnan olisi pakko niin tehdä.
Löytyykö kunnissa sitten leikattavaa. Itse en käyttäisi laihdutuskuurista leikkausnimitystä lainkaan, vaan puhuisin tehtävien ja toimenkuvien kirkastamisesta. Kuinka paljon kunnissa tehdään töitä, joille ei ole hintaa lainkaan. Virkamiehet ovat kuukausipalkkalaisia. Palkka maksetaan ammattitaidosta, vastuun kantamisesta ja jakamisesta.  Siten ei tarvitse laskea esimerkiksi, paljonko maksaa yhden sähköpostin lähettäminen tai siihen vastaaminen. Tai lautakunnan esityslistan kirjoittaminen saati, että laskettaisiin paljonko yhden katusuunnitelman tekeminen maksoi ensi ajatuksesta asfaltin jäähtymiseen asti.
Kustannuslaskentaa pitäisi käyttää joka paikassa, jotta jokainen näkisi onko tässä mitään järkeä.
Pitkän toimittajauran aikana olen lukenut eräänkin esityslistan. Naantali ei ole tässä mikään huono esimerkki, mutta esimerkki kuitenkin.
Olen aina ihmetellyt miten meillä voi olla yhteiskunnassa varaa vatvoa mitätöntä asiaa valtavassa organisaatiossa ilman, että sen kustannukset alkavat tuntua jossakin. Jos jokin asia on lähes joka hallituksen kokouksen listalla puolen vuoden ajan aina täydennettynä jonkin hallintokunnan lausunnolla, joka saatetaan lähettää vielä uudelleen toiselle hallintokunnalle lausuttavaksi, se täytyy johtua vain siitä, että lausunnon mukana ei ole hintalappua paljonko se maksoi.
Opettajat, lääkärit, terveydenhoitajat ja lähes kaikki kunnan palveluksessa olevat vastaavat työnsä ohella aina johonkin kyselyyn, osallistuvat johonkin tutkimukseen tai ainakin lukevat jonkin projektin väliaikatulokset, johon toivotaan vielä täydentäviä ideoita ja ajatuksia.
Onko kukaan miettinyt kuka niitä vastauksia ja tuloksia tarvitsee ja paljonko vastausten käsittelyyn ja analysointiin pitää olla väkeä palkattuna, jotta edes kaikki tulee kerran läpi luetuksi. Jos rehtorille annettaisiin lista siitä, että opettajahuoneellisen käyttämää viikkotyöaikaa kuluu vartti päivässä eli 20 opettajan työhuoneessa yhden opettajan työpanos viikossa, joka maksaa yhden viran palkan kuukaudessa ja 37.000 euroa vuodessa. Kuinka moneen kyselyyn sen jälkeen aikaa riittäisi.
No, kaikki ovat kuulleet lääkäreiden ja hammalääkäreiden pakollisista toimistoajoista, jolloin paperitöitä on tehtävä oli niitä tai ei. Jono oven takana kasvaa, mutta minkäs teet kun et saa ottaa vastaan niin et saa.
Sille nyt ei tietysti mahda mitään, että jos kaikki opettajat ryhtyisivät vain opettamaan, lääkärit tutkimaan ja hoitajat hoitamaan, joku osa  julkisen vallan palveluksessa huomaisi pian olevan vailla tekemistä - etenkin vailla järkevää tekemistä. Mutta ne virat löytyvät kyllä jostain muualta kuin suorittavasta portaasta, joka jo nyt tekee töitä ja osin turhaa työtä näännyksiin asti.  Turha tekeminen on saatava pois virastoista olipa se kuinka vähäistä tahansa.

Lahjus ja oikeudentaju

Suomen valtion omistama ja vuorineuvos Uolevi Raaden johtama Neste Oil oli 1960-luvulla esimerkki valtion onnistuneesta teollisuuspolitiikasta. Maahan oli synnytetty maan energiahuoltoa turvaava jalostamo, jonka investoinnit olivat niin suuret, ettei yksityisillä pääomamarkkinoilla olisi ollut siihen varaa.
Nesteen jalostamon synty Naantaliin oli onnenpotku Naantalille. Osin Nesteen maksamien verojen ansiosta kaupunki on mennyt eteenpäin muuta maata  alemmalla kunnallisveroprosentilla.

Nesteen syntyyn oli merkittävä vaikutus silloisella tasvallan presidentillä Urho Kekkosella. Neste ei halunnut hänen osuuttaan piilotella tai vähätellä. Niinpä yhtiö rakennutti Kultarantaan edelleen käytössä, aivan vesirajassa olevan saunan ja lahjoitti sen valtion päämiehelle.

Muistan miten televisiossa, radiossa ja sanomalehdissä ylistettiin presidentin saavutuksia, ja miten hienoa oli, kun valtion yhtiö antoi tunnustusta adosti perisuomalaiseen tapaan. Mitä parempaa presidentille olisi voitu lahjoittaa kuin savusauna. Olen samaa mieltä.

Tänään18.4. 2012 käräjäoikeudessa on annettu tuomiot laajassa lahjusoikeudenkäynnissä. Kansanedustaja Ilkka Kanerva sai yli vuoden ehdollista vankeutta törkeästä lahjuksen vastaanottamisesta ja mm. Toivo Sukari lähes saman verran lahjuksen antamisesta.

Miten nämä tapaukset mielestäni sopivat presidentin saamaan lahjaan. Ei muuten kuin siinä, miten eri aikakausina asioihin suhtaudutaan eri tavalla.

Kanervan saama tuomiohan juontuu pääpiirteissään siitä, että hän ulkoministerinä ollessaan järjesti omien  60-vuotispäivien kunniaksi talousseminaarin, jossa puhujina olivat mm. presidentti Ahtisaari, Harri Holkeri ja Karl Bildt sekä monia muita alansa huippunimiä.

Seminaariin osallistuneet maksoivat maksun, jota voitaneen pitää korkeana vaikka korkeatasoisesta seminaarista olikin kysymys.  Seminaariin osallistuneet olivat Kehittyneiden Maakuntien Suomen  perustajia tai jäseniä. Yhdistys tuki näkyvistä eri puolueiden  eduskuntavaalikampanjoita.

Koska seminaarimaksun maksajilla oli vireillä mm. kaavoitusta vaativia hankkeita Varsinais-Suomessa oikeus katsoi, että maksajat antoivat lahjuksia seminaarimaksun muodossa.  Maakuntahallituksen puheenjohtajalla Kanervalla oli mahdollisuus kaavaan vaikuttaa - vaikka ei olisi - eikä ole niin tehnytkään.

Kekkosen saama sauna ei ollut lahjoma, koska siihen aikaan Suomessa uskottiin, että miehet ovat rehellisiä ja suoraselkäisiä riippumatta siitä annettiinko heille lahjoja vai ei. Saunan saaminen ei siis ollut tarkoitettu vaikuttamaan Kekkosen tekohin, vaikka hänellä siihen mahdollisuus olikin. Ja hän vaikutti. Nyky aikana hänelle ei voitaisi saunaa lahjoittaa ilman oikeudenkäyntiä.  Eikä edes presidentti saisi saunalleen rakennuslupaa sellaiseen paikkaan, missä sauna nyt on.

Olen oikeuden kanssa samaa mieltä siitä, että Kanerva on menetellyt varomattomasti.  Olen sitä mieltä, että oikeden pitää voida tuomita myös sillä perusteella, että hänellä oli mahdollisuus asiaan vaikuttaa. Koska lahjoman toteen näyttämien on yleensä vaikeaa tai mahdotonta, on aihetodisteiden perusteella tuomio  mahdollinen.

Mutta edelleen haluan kysyä, että ovatko ihmiset muuttuneet Kekkosen ajoista.  Muuttuisiko minun tai sinun oikeudentajusi sen perusteella, millaisia lahjoja ystävät sinulle antavat. Itse olen istunut päätoimittajana vaikka kenen tarjoamaan lounaspöytään pelkäämättä, että menettäisin harkintakykyni  lounaan aikana tai ilmaisesta lounaasta. Käsitykseni on kyllä usein lounaan aikana muuttunut, mutta minusta sitä on muuttanut tiedon määrä eikä itse lounas. Olen myös itse tarjonnut lounaita odottamatta vastapalaveluksia - edes vastavuoroisuutta.

En ymmärrä pitäisikö poliitikkojen ja ministereiden nyt kieltäytyä  normaalistakin ystävällisyyden osoituksista, matkoista ja lounaista vain sen takia, että he ovat asemassa, jossa heillä on valta vaikuttaa.  Kun katsoo maailmaa kuinka korruptoitunut se on, Suomi oikeasti on aivan mallimaa kenelle tahansa. Muualla ministereille ja päämiehille maksetaan puhdasta rahaa suuria määriä heidän omille tileille. Suomessa metsästetään pieniä summia ja syytetään aihetodisteilla. Aivan aiheesta, koska  todisteita ei ole.

En pidä demokratiaan kuulumattomana yritysten puolueille antamaa tukea kunhan se on tehty kirjanpidossa oikein - siis se ei ole verovähennyskelpoinen kulu - ja siihen ei liity mitään sellaista, mikä täytyisi pitää salassa.

Uskon, että kärjäoikeus on tulkinnut voimassa olevaa lakia aivan oikein. En usko sitä, että Sukari tai kukaan muukaan olisi seminaarimaksuilla yrittänyt tai edes uskonut voivansa vaikuttaa Kanervan mielipiteisiin.  Enkä rehellisesti usko, että Kanerva on näiden seikkojen takia muuttanut käsitystään oikeasta ja oikeudenmukaisuudesta. Vai uskotko sinä?

Iina Amelie Haapakosken ristiäiskuvia..

 Iina Amelie Haapakosken ristiäisiä saatiin viettää aurinkoisessa säässä Merimaskussa Taattistenjärven tuntumassa pääsiäsissunnuntaina 8.4. 2012. Iina käyttäytyi tyynesti ja maltillisesti vaikka kampaus kastuikin kesken kaiken. Hänessä on selvää myönteistä sosiaalisuutta. Kuin luotu tilaisuuksiin, joissa on paljon hälyä ja ihmisiä. Seurapiiriainesta siis..

Oikea suunta

Maskun sosialidemokraatit ovat oivaltaneet sen, mistä nykyisessä kuntauudistuksessa on kysymys. Kaikki ovat keskittyneet puolustamaan tai vastustamaan ministeriön kuntamallia, vaikka mallin tarkoitus on saada kunnat tuntemaan oma tilansa ja tekemään siitä johtopäätökset.
Rannikkoseutu kirjoitti tänään (7.3.) miten Maskun demariyhdistys on tehnyt päätöksen aloittaa neuvottelut Raision ja Naantalin kanssa mahdollisesta kuntaliitoksesta.
Onnittelen.