Naantali on Suomen paras matkailukaupunki. Se on todistettu ja äänestetty monin eri tavoin ja monta kertaa. Siitä Naantalissa ei tarvitse kiistellä.
Naantalissa kuitenkin asuu 18.000 asukasta, jotka eivät vain käy kaupungissa kauniina kesäpäivänä. Naantalilaiset asuvat ja elävät täällä.
Matkailija näkee omillaan silmillään paljon sellaista, mitä naantalilaiset eivät itse enää huomaa. Esimerkiksi kaupungin pysäköintiongelmat ovat vuosi vuoden jälkeen yhä suuremmat. Sen näkevät ja tuntevat myös kaupunkilaiset, mutta siihen on jotenkin taivuttu ja alistuttu. Kaupunginvirastossa ongelma kyllä tiedostetaan, mutta kaupunki tuntuu olevan liian pieni ja ahdas ongelman poistamiseksi.
Tilaa ei ole kuin Kuparivuoressa, joka sekin on vielä kiveä täynnä.
Se ei kuitenkaan ole matkailijoita koskeva ongelma, vaan rassaa erityisesti kantakaupungissa asuvia asukkaita ja yrittäjiä. Ei ole samantekevää miten ja milloin ongelmaan saadaan parannusta. Lopullista ei ilmeisesti koskaan.
Matkailija näkee myös, ettei kaupungin ruutukaava-alue, kadut, liikerakennukset ja erikoisliikkeiden määrä vastaa mielikuvaa Naantalista. Tosi asia on sekin, että päivittäistavarakauppaa lukuun ottamatta, yritysten ja kauppaliikkeiden määrä vastaa paremmin 8.000 asukkaan kuin 18.000 asukkaan kaupunkia.
Mitä sen eteen voidaan tehdä? Ei oikeastaan mitään. Vai voidaanko?
Kysymys on siitä, millaisen kaupungin palveluvarustuksen halutaan joskus olevan. Jos halutaan, että joskus kaupunki näyttää siltä, mikä sen maine on, sitä työtä pitää tehdä kaiken aikaa ja pitkäjänteisesti.
Keskustan ilmettä ollaan muuttamassa ja rakennuskantaa tiivistämässä. Niissä suunnitelmissa painopiste on jossakin muussa kuin liikerakentamisessa. Syykin on selvä. Liikehuoneistoista ei ole kukaan kiinnostunut, jos niissä ei kauppa käy.
Kaupungin päättäjien pitää selvästi viestittää yrittäjille ja yrityksille, että niitä tarvitaan ja kaupan menestymisen esteitä poistetaan. Pelkkä asuntojen rakennuttaminen ei riitä, vaikka se periaatteessa tukee yritystenkin toimintamahdollisuuksia.
Yrittäjien itsekin pitää pystyä yhdistämään voimia. Ei riitä, että rannan yritykset puhaltavat kesäaikan yhteen hiileen. Tarvitaan jokaisen omaa - suurta tai pientä - panosta. Tarvitaan yhteistä näkemystä ja tarvitaan kuntalaisten tahtoa ja sen perään tekoja paikallisten palveluiden puolesta. Tottumus on toinen luonto. Naantalilaisista liian moni ajaa merta edemmäs kalaan pelkästä tottumuksesta.
Naantalissa kuitenkin asuu 18.000 asukasta, jotka eivät vain käy kaupungissa kauniina kesäpäivänä. Naantalilaiset asuvat ja elävät täällä.
Matkailija näkee omillaan silmillään paljon sellaista, mitä naantalilaiset eivät itse enää huomaa. Esimerkiksi kaupungin pysäköintiongelmat ovat vuosi vuoden jälkeen yhä suuremmat. Sen näkevät ja tuntevat myös kaupunkilaiset, mutta siihen on jotenkin taivuttu ja alistuttu. Kaupunginvirastossa ongelma kyllä tiedostetaan, mutta kaupunki tuntuu olevan liian pieni ja ahdas ongelman poistamiseksi.
Tilaa ei ole kuin Kuparivuoressa, joka sekin on vielä kiveä täynnä.
Se ei kuitenkaan ole matkailijoita koskeva ongelma, vaan rassaa erityisesti kantakaupungissa asuvia asukkaita ja yrittäjiä. Ei ole samantekevää miten ja milloin ongelmaan saadaan parannusta. Lopullista ei ilmeisesti koskaan.
Matkailija näkee myös, ettei kaupungin ruutukaava-alue, kadut, liikerakennukset ja erikoisliikkeiden määrä vastaa mielikuvaa Naantalista. Tosi asia on sekin, että päivittäistavarakauppaa lukuun ottamatta, yritysten ja kauppaliikkeiden määrä vastaa paremmin 8.000 asukkaan kuin 18.000 asukkaan kaupunkia.
Mitä sen eteen voidaan tehdä? Ei oikeastaan mitään. Vai voidaanko?
Kysymys on siitä, millaisen kaupungin palveluvarustuksen halutaan joskus olevan. Jos halutaan, että joskus kaupunki näyttää siltä, mikä sen maine on, sitä työtä pitää tehdä kaiken aikaa ja pitkäjänteisesti.
Keskustan ilmettä ollaan muuttamassa ja rakennuskantaa tiivistämässä. Niissä suunnitelmissa painopiste on jossakin muussa kuin liikerakentamisessa. Syykin on selvä. Liikehuoneistoista ei ole kukaan kiinnostunut, jos niissä ei kauppa käy.
Kaupungin päättäjien pitää selvästi viestittää yrittäjille ja yrityksille, että niitä tarvitaan ja kaupan menestymisen esteitä poistetaan. Pelkkä asuntojen rakennuttaminen ei riitä, vaikka se periaatteessa tukee yritystenkin toimintamahdollisuuksia.
Yrittäjien itsekin pitää pystyä yhdistämään voimia. Ei riitä, että rannan yritykset puhaltavat kesäaikan yhteen hiileen. Tarvitaan jokaisen omaa - suurta tai pientä - panosta. Tarvitaan yhteistä näkemystä ja tarvitaan kuntalaisten tahtoa ja sen perään tekoja paikallisten palveluiden puolesta. Tottumus on toinen luonto. Naantalilaisista liian moni ajaa merta edemmäs kalaan pelkästä tottumuksesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti