Kauppaneuvos Matti Koivurinta on Turussa hyvin tunnettu ja myös kiistelty persoona. Laaja julkisuus yrittäjien keulahahmona, poliitikkona ja menestyneiden sijoitusyhtiöiden omistajana tekivät hänestä salaperäisen myytin, joka alkoi mediassa elää omaa elämäänsä. Eikä vain mediassa vaan myös Turun liike-elämässä. Hänen uskottiin olevan hankkeiden takana silloinkin kun hän ei ollut – ja päinvastoin. Yhteistyö pankkien kanssa oli laajaa ja saumatonta, kuvaa 29.4. julkistettu kirja Mesenaatti, elämäkerta kauppaneuvos Matti Koivurinnasta.
Turkulaiset tiesivät kyllä kuka Matti Koivurinta on, mutta hänen liiketoimistaan autokauppaa lukuun ottamatta tiedettiin kovin vähän.
Tavoite-yhtiöt oli 1990-luvulla suurempi yritys kuin osattiin kuvitella. Satojen miljoonien markkojen arvoiset korkoarbitraasit, pankin kanssa yhdessä riskeiltä turvatut valuuttalainat, yritysten joukkovelkakirjalainat ja niiden johdannaiset olivat toiminnan perusta. Yritys käyttäytyi kuin pankki ja se toimi yhdessä turkulaisten pankkien kanssa. Niistä tuotot molemmille olivat 30-50 miljoonaa markkaa vuodessa.
Koivurinnan liiketoiminta mutti suuntaa verolakien, yrityslakien ja yhteiskunnan muutoksen mukana. Luovuudella ei ollut rajoja.
Vuonna 1994 yritysten varallisuus oli yli miljardi markkaa ja liikevaihto yli 20 miljardia silloista Suomen markkaa. SYP tai KOP:n myöntämän yksittäisen lainan summa saattoi oli 400 miljoonaa markkaa.
Tuolloin Matti Koivurinta oli ollut jo pari vuotta sivussa perustamiensa yritysten johdosta, mutta hänen antamat 100 miljoonan markan takaukset oli yrityksillä. Koivurinnan yhtiöiden sijoitustoiminta oli 1990-luvun alussa jo yhtä monipuolista ja laajaa, mitä valtakunnalliset varainhoitoyhtiöt nyt harjoittavat - sillä erotuksella, että Koivurinnan yritykset sijoittivat ja ottivat riskejä vain omilla varoillaan.
1990-luvun hengen mukaan Turussa Koivurintaa ei kuitenkaan pidetty taitavana varainhoitajana ja sijoittajana vaan keinottelijana, jonka toiminta oli hyvin tuomittavaa.
PITKIEN PUUKKOJEN YÖ ON VAIN LEGENDA
Vuonna 1995 kesken pankkioikeudenkäyntien syntynyt legenda Pitkien puukkojen yöstä saa kirjassa uuden selityksen. Kirja vapauttaa Turun kokonaan sen kaupungille aiheuttamasta kyseenalaisesta maineesta. Sellaista yötä ei oikeasti ole koskaan Turussa ollutkaan.
Toki Turun Työväen Säästöpankki myi ja vaihtoi haltuunsa tullutta kiinteistöomaisuuttaan massiivisesti. Niin tekivät kaikki muutkin pankit Turussa keskuspankkien kehotuksesta ja tiukentuneiden vakavaraisuusvaatimusten takia. Väitetty tarina ajoittuu pari päivää ennen kuin Säästöpankkien Keskusosakepankki SKOP otettiin Suomen Pankin haltuun. Pankit olivat todella suurissa vaikeuksissa. Vaikeuksissa olivat myös mediat, sillä julkisuuteen tuli liikesalaisuuksien piiriin kuuluneita sopimuksia, joiden merkitystä ja tarkoitusta arvioitiin kiireessä väärin ja joita tietoja pankit eivät virkansa puolesta voineet kommentoida.
Keväällä 2013 ilmestynyt Turun Seudun Osuuspankin 90-vuotishistoriikki valaisee osaltaan hyvin tuon ajan pankkitapahtumia.
Kauppaneuvos Matti Koivurinta ei ollut ajan tapahtumien päätekijä. Tarinassa väitetty omaisuus, joka silloin vaihtoi omistajaa, ei ollut Koivurinnan tai hänen yritystensä omaisuutta. Siitä medialla oli väärät tiedot. Kirjan mukaan TYP vaihtoi omaisuutta myös pörssiyhtiön Turun Arvokiinteistöt Oy:n kanssa, jonka yksi merkittävä omistaja oli myös Turun Sanomat. Kirjassa on selostettu enemmänkin tästä sijoittajien perustamasta yhtiöstä, sen synnystä ja toiminnasta.
PALATSI JA MESENAATTI
Koivurinnan harjoittama hyväntekeväisyys on ollut merkittävää isän, kauppaneuvos Armas Koivurinnan ajoista asti. Palatsi ehostettuna ja kunnostettuna nykyisellä paikallaan Aurajoen rannassa on yhä muistomerkki myös tupakkatehtailijan aikakaudesta. Palatsin osto ja siihen liittyneet käänteet, väännöt kaupungin ja viranomaisten kanssa rakennusluvista ovat oma mielenkiintoinen lukunsa.
Historian jäänteiden löytyminen palatsin alta ei kääntänyt vain palatsin rakennustöiden suuntaa, vaan se vaikutti kauppaneuvoksen elämään ja säätiön ja Tavoite-yhtiöiden tulevaisuuteen.
Palatsi on tänään yksi Turun tärkeimpiä nähtävyyksiä. Matti Koivurinnan Säätiö ylläpitää yksityistä museota ja rakentaa vuokra-asuntoja, joita vuokrataan sosiaalisin perustein.
Mittaamattoman arvokas museokokonaisuus ja varakas säätiö tulevat jäämään Koivurinnan perintönä turkulaisille. Palatsi on osoitus myös siitä, ettei Koivurinta hävittänyt arvotaloja kaupungissa vaan pelasti niitä. Ainakin yhden todellisen helmen, entisen Rettigin palatsin.
Koivurinnalla oli tapana perehdyttää uusia työntekijöitään yrityksensä toimintaan toteamalla, että kulje nyt alkuun minun perässäni. Nyt lukijalla on tilaisuus kulkea Mesenaatin jalanjälkiä.
Koivurinnan tarina on uskomaton mutta totta.
Lisätietoja kirjasta Kauppaneuvos Matti Koivurinta - Mesenaatti
Kirjoittaja Juha Haapakoski
Kirjoittaja Juha Haapakoski
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti