Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, mistä johtuu, että Nokian, UPM:n tai Nesteen ja Fortumin kaltaisten kansainvälisten, kymmenien miljardien liikevaihtoon ja miljardituloksiin yltävien yritysten johtoon löytyy aina uusi ammattijohtaja olivatpa suhdanteen millaiset hyvänsä?
Kukaan uusista johtajista ei sano taloon tullessaan, että nyt me vielä tehdään alijäämää muutama miljardi euroa ja otetaan lisää velkaa, vaikka sen määrä on ylittänyt liikevaihdon jo kaksinkertaisesti. Tai sano, että uskon kyllä, että laiva kääntyy tulevina vuosina.
Eivät sano, koska taloon tullessaan he tietävät mikä on heidän tehtävänsä ja tietävät pystyvätkö siihen vai eivät. Ise asiassa hallitus on kuullut ja myös valinnut tervehdyttämistoimet kun ovat valinneet konsernille uuden johtajan.
Ne, jotka ovat lukeneet taloustieteitä ja rahoitusoppeja tietävät, että yrityksen tai kunnan heikot tunnuslusluvut tarkoittavat. Ne eivät tarkoita loputtoman keskustelun alkua vaan toimenpiteitä. Luvut itsessään kertovat, mitä, milloin ja kuinka paljon on tehtävä.
Hyvä johtaja ei selitä, mitkä kaikki asiat ovat huonosti, vaan hän kertoo, miten kaikki tiedossa olevat epäkohdat korjataan. Aloitus ja tavoiteaikataulut voivat olla hallituksessa lyhyen keskustelun arvoisia.
Konsernin hallitukseen ei valita jäseniä päättämään, onko toimitusjohtajan ehdotus hyvä vai huono. Hallitukseen valitaan henkilöitä, joilla on näkemystä ja kokemusta vallitsevasta ympäristöstä ja miten hyvin ehdotus istuu kokonaisuuteen. Hallituksen jäsen tukee aina johtajaansa niin kauan kuin tämä istu virassaan. Hän tuo lisäarvoa johtajan työlle, jota myös johtaja arvostaa.
Oletko ajatellut, miksi Suomen kaikki kunnat ovat käytännössä samassa tilassa? Veroprosentti on tapissa, taksat korkealla ja velkaa kurkkua myöten. Kriisissä ovat myös monet kuntayhtymät ja kuntien omistamat tytäryhtiöt.
Kuinka monessa kunnassa, kuntayhtymässä tai tytäryhtiön johdossa on ammattijohtaja, jonka saavutukset tunnetaan valtakunnassa ja maan rajojen ulkopuolella?
Kuinka moni koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella kunnan tai hallintokunnan johtoon valittu ammattijohtaja nauttiin hallituksen tai lautakunnan varauksetonta tukea?
Ei missään eikä yksikään! Ei, koska suomalainen demokraattinen päätöksentekojärjestelmä on erilainen.
Suomessa rahalla ei ole valtaa demokratissa eivätkä kuntiin valitut ammattijohtajat voi kävellä demokraattisen päätöksentekojärjestelmän yli.
Siksi meillä on kuntien - isojen ja pienien - talous on kuralla, johtamisjärjestelmät heikot ja ratkaisut usein hyvinkin epäammattimaisia.
Suomen talous sakkaa juuri pahemmin kuin 1990-luvun lamassa. Uppoavaa laivaa yritetään pelastaa käytettävissä olevin keinoin. Yt:t kielivät, että vain enää vain ikävät keinot on jäljellä. Työtä riittää yhä harvemmille.
Myös meidän demokraattinen järjestelmä on kriisissä. Nopeiden ja kipeiden päätösten sijaan aikaa ja tupakkaa kuluu ylitsevuotavaan keskuteluun. Aina kun keskustelu alkaa, työt pysähtyvät.
Ja kuitenkin demokraattinen järjestelmämme huutaa apuun juuri talous- ja ammattijohtajia, sillä velkaraha vie kuntien ja valtakunnan päättäjiä kuin pässiä narusta.
Raha vie ja päättäjät vikisevät.
Kukaan uusista johtajista ei sano taloon tullessaan, että nyt me vielä tehdään alijäämää muutama miljardi euroa ja otetaan lisää velkaa, vaikka sen määrä on ylittänyt liikevaihdon jo kaksinkertaisesti. Tai sano, että uskon kyllä, että laiva kääntyy tulevina vuosina.
Eivät sano, koska taloon tullessaan he tietävät mikä on heidän tehtävänsä ja tietävät pystyvätkö siihen vai eivät. Ise asiassa hallitus on kuullut ja myös valinnut tervehdyttämistoimet kun ovat valinneet konsernille uuden johtajan.
Ne, jotka ovat lukeneet taloustieteitä ja rahoitusoppeja tietävät, että yrityksen tai kunnan heikot tunnuslusluvut tarkoittavat. Ne eivät tarkoita loputtoman keskustelun alkua vaan toimenpiteitä. Luvut itsessään kertovat, mitä, milloin ja kuinka paljon on tehtävä.
Hyvä johtaja ei selitä, mitkä kaikki asiat ovat huonosti, vaan hän kertoo, miten kaikki tiedossa olevat epäkohdat korjataan. Aloitus ja tavoiteaikataulut voivat olla hallituksessa lyhyen keskustelun arvoisia.
Konsernin hallitukseen ei valita jäseniä päättämään, onko toimitusjohtajan ehdotus hyvä vai huono. Hallitukseen valitaan henkilöitä, joilla on näkemystä ja kokemusta vallitsevasta ympäristöstä ja miten hyvin ehdotus istuu kokonaisuuteen. Hallituksen jäsen tukee aina johtajaansa niin kauan kuin tämä istu virassaan. Hän tuo lisäarvoa johtajan työlle, jota myös johtaja arvostaa.
Oletko ajatellut, miksi Suomen kaikki kunnat ovat käytännössä samassa tilassa? Veroprosentti on tapissa, taksat korkealla ja velkaa kurkkua myöten. Kriisissä ovat myös monet kuntayhtymät ja kuntien omistamat tytäryhtiöt.
Kuinka monessa kunnassa, kuntayhtymässä tai tytäryhtiön johdossa on ammattijohtaja, jonka saavutukset tunnetaan valtakunnassa ja maan rajojen ulkopuolella?
Kuinka moni koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella kunnan tai hallintokunnan johtoon valittu ammattijohtaja nauttiin hallituksen tai lautakunnan varauksetonta tukea?
Ei missään eikä yksikään! Ei, koska suomalainen demokraattinen päätöksentekojärjestelmä on erilainen.
Suomessa rahalla ei ole valtaa demokratissa eivätkä kuntiin valitut ammattijohtajat voi kävellä demokraattisen päätöksentekojärjestelmän yli.
Siksi meillä on kuntien - isojen ja pienien - talous on kuralla, johtamisjärjestelmät heikot ja ratkaisut usein hyvinkin epäammattimaisia.
Suomen talous sakkaa juuri pahemmin kuin 1990-luvun lamassa. Uppoavaa laivaa yritetään pelastaa käytettävissä olevin keinoin. Yt:t kielivät, että vain enää vain ikävät keinot on jäljellä. Työtä riittää yhä harvemmille.
Myös meidän demokraattinen järjestelmä on kriisissä. Nopeiden ja kipeiden päätösten sijaan aikaa ja tupakkaa kuluu ylitsevuotavaan keskuteluun. Aina kun keskustelu alkaa, työt pysähtyvät.
Ja kuitenkin demokraattinen järjestelmämme huutaa apuun juuri talous- ja ammattijohtajia, sillä velkaraha vie kuntien ja valtakunnan päättäjiä kuin pässiä narusta.
Raha vie ja päättäjät vikisevät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti